Nämä kuvat eivät nyt laadullaan loista. Eivät oikeastaan kuuluisi tämän blogin, vaan paremminkin tuonne "sivublogini" puolelle. Toisaalta kuvaustilanne ja etäisyys oli haastava, eikä sille oikein ollut mitään tehtävissä. Kaluston rajallisuus ja lintujen sijainti olivat sellaisia seikkoja, että ei niille oikein mitään olisi voinut tehdä. Lähemmäksi ei järkevästi pääse ja kalusto, no, siitä ei ollut saatavissa tuohon hätään parempaa... :)
...ja toisaalta sekin maksaa jo ihan liikaa. Ei tämä harrastus nyt niin vakavaa ole, vielä, eikä toivottavasti liian vakavaksi koskaan muutukkaan.
Kuvat on otettu Helsingissä, Vanhakaupunginlahdella sijaitsevasta Lammassaaren lintutornista. Käytössäni ei ollut edes jalustaa, vaan olen kuvannut Sigma 150-500 mm -objektiivillani, täydellä zoomilla, tukeutuen vain lintutornin kaiteeseen. Aika pahasti objektiivi heilui, huomasin sen jo silloin. Toisaalta etäisyys lintuihin oli suuri. Näitä kuvia on todella rajausti rajattu, mikä ei myöskään ole hyvä kuvien laadulle...
Nuo oranssinokkaiset linnut ovat käsittääkseni räyskiä. Räyskä on tietääkseni suurin (kooltaan) tiira-laji. Kahdessa ekassa kuvassa on myös pari muuta oranssinokkaa (siis muuta kuin räyskää), mutta niillä on nokat piilossa. Nuo lähinnä kuvaajaa olevat mustavalkoiset "mytyt" on meriharakoita.
Harmillista, että nämä kiinnostavat linnut ovat niin etäällä. Toivoisin joskus saavani hieman parempia "poseerauskuvia" kummastakin, sekä räyskästä että meriharakasta. Räyskän suhteen asia voi olla hankalaa. Se näet pian saapumisensa jälkeen siirtyy pesimään ulkosaaristoon kallioisille luodoille. Meriharakka lienee kuitenkin mahdollista nähdä. Toivottavasti edes jomman kumman kuvaaminen "kunnolla" onnistuu vielä...
Harakan saarella Helsingin edustalla olen kuvaillut meriharakkaa lähietäisyydeltä.
VastaaPoistaRäyskä on täällä päin aika vieras lintu. Silloin tällöin niitä täälläkin näkyy samoin kuin meriharakoita.
No, usko tai älä, Hullukaali, mutta tässä on jo tovin ollut suunnitelmissa retki tuonne Harakan pikkusaareen Helsingissä :)
VastaaPoistaSopiva ajankohta tässä vain on vielä pohdinnassa. Toivottavasti siellä olisi tuo meriharakka tai useita silloin, kun se retki toteutuu...
jape kuule, näin meriharakan viimeksi tänään, sitä ennen kaksi eilen. niitä on täällä ihan "kaikkialla", sen kun menee käymään esim eiranrannassa! tänään tosin näin meriharakan taivallahdella, mutta en olekaan käynyt eirassa eilisen jälkeen. löysin tänään 2 uutta silkkiuikun pesää, mutta niillä ei nyt tunnu tapahtuvan mitään - toinen vaan hautoo ja toinen uiskentelee lähettyvillä. missasin siis kosiskelu- ja pesänrakennusvaiheen, harmi. :(
VastaaPoistaniin muuten: räyskäksi nuo linnut tunnistaa näistäkin kuvista, nokan suuruus erottuu hyvin! ehkä isoa nokkaa tarvitaan karummassa meriluonnossa selviämiseen, mm. simpukoiden rikki hakkaamiseen.. ihan näin spekulaationa. kala- ja lapintiirojen nokat ovat aika paljon sirompia.
VastaaPoistaNo tuo on hyvää ja "lohdullistakin" kuulla, jos niitä on "kaikkialla" siellä Tikka :)
VastaaPoistaKenties niitä osuu minunkin kameran etsimen vielä joskus, siis silleen "kunnolla" eli kohtuulliselta etäisyydeltä kuvattuna. Täytynee sopivan ajankohdan tullen käydä se Helsingin keskustan eteläisin ranta (eiranranta jne.) kävellen läpi sieltä kauppatorilta lähtien... ehkä sille matkalle osuu jotain kinnostavia lintuja, jopa meriharakkakin...
Minäkin missasin tuon silkkiuikkujen pesänrakennusvaiheen; se oli näet jo tuolla huhti-toukokuun vaihteen paikkeilla. Kosintapuuhia näin kyllä ja niistä on jonkin verran kuvia. En ole niitä postannut vielä. Nyt on tosiaan se haudonta päällä. En tiedä kauanko silkkiukku hautoo, mutta silloin kun poikaset kuoriutuu kannattaa yrittää olla paikalla. Silloin voi saada hyviä kuvia uusista tulokkaista. Voi olla että poikasia olisi jo ennen kuun vaihdetta...
Siinä olet oikeassa, Tikka, että räyskälle tunnusomainen iso nokka on melko selkeä tuntomerkki näissä kuvissa, vaikka ne muuten aika huonoja ovatkin. Voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä arveluissasi räyskän ison nokan tarpeellisuudesta ja käyttötarkoituksesta.
VastaaPoistaPS. tikka, huomasit varmaan silkkiuikku -kuvani tuosta edellisestä postauksesta. Siinäkin olivat jo ehtineet pesän rakentaa. Pari viikkoa aiemmin olivat siis vielä kosintavaiheessa. Nyt oli jo pesintä käynnissä...
VastaaPoistakyllä, jape, huomasin silkkiuikut. muistelinkin juuri niitä viimevuotisia kuviasi, joissa vesikasveja vietiin lahjana toiselle. ihanaa. :) ikävä kyllä kaikki tuollainen kosiskelu taitaa olla jo ohi, tältä erää.. ainakin mitä olen katsellut noita vesilintuja.
VastaaPoistasilkkiuikun pesiä löytyy koko ajan lisää: seurasaaresta löytyi nopealla käväisyllä yksi, taivallahdesta ja hietsusta samoin yhdet.. joutsenen pesiä olen bongannut viime päivinä samoin kolme: lauttasaaressa yhden ja seurasaaren suunnalla kaksi. meidän parvekkeelta näkyy kätevästi räkätin pesä, jossa poikaset ovat jo kuoriutuneet. nyt vaan matoja kannetaan pesälle jatkuvasti! toisaalta osa pesinnöistä näyttää jo päättyneen, ikävästi: seurasaaressa on oikea syötyjen munien hautausmaa, laskin muutaman neliön alueelta maasta esim 8 syötyä munaa! epäilen varista. :/
välttämättä lintujen lemmiskely ei silti lopu vielä kokonaan. ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin.. ajatteli ehkä se lokki, jonka näin lempivän uutta naarasta oman hautovan vaimon silmien edessä! :D
Aivan, tikka, tuo vesikasvien sukeltelu ja vienti toiselle häälahjaksi on osa kosiskelevan silkkiuikkuparin rituaaleja. Se jäi minultakin näkemättä tänä vuonna, mutta sitä silkkiuikkuparin "tanssia" näin kyllä. Sekin on ihan jännää seurattavaa kun kaulat ja päät keikkuu rytmikäästi puolelta toiselle kun pari on vastakkaain ja välillä pari nousee "rinnat vastakkain" osittain vedestä ylös. Tästä tanssi vaiheesta sain jotain kuvia, mutta ne ei ole niin selkeitä symboliikaltaan kuin vesiskasvien vienti toiselle.
VastaaPoistaPesintää ja kuoriutumisiakin, näemmä, tapahtuu kokoajan. Itsekin olen muutamia uusia silkkiuikun pesiä nähnyt, mutta en ole käynyt lähemmin tarkkailemassa. Täytyy muistaa käydä katsomassa noita muutamia pesiä, että oliis paikalla tuoreeltaan kun poikaset tulevat esiin...
Suuremmat kosiot on varmaan ohi, mutta kuten oletkin todistanut, parittelua näemmä tapahtuu vielä, härskistikkin :)
Varikset on aikamoisia pesärosvoja. Itse näin kun varis oli silkkiuikun pesän läheisyydessä kytiksessä ja teki muutaman ylilennon silkkiuikkuemon yli lähietäisyydeltä, jotta olisi saanut tämän pois pesästään. Ei saanut, onneksi, ja lähti pois. Tosin meni sitten toisille pesille kytikseen... :|
Meriharakoihin saattaa tosiaan törmätä ainakin Helsingissä melkein rannalla kuin ranalla, iha kaupungissakin. Linnuilla on vielä "sopivasti" kova äänikin niin tietää missä he ovat: ääntä kohden vaan. ;)
VastaaPoistaItse olen saanut nyt keväällä mm. Seurasaaressa ihan suht hyviä kuvia ja aika läheltäkin päässyt kuvaamaan (kuuluvat siihe isoon kasaan kuvia joita en ole ehtinyt postaamaan kun keväällä tulee kuvia niin kovaan tahtiin).
Räyskiä on asustellut tosiaan tuolla Vanhankaupunginlahdella jo pitkään aika liuta. Parhaimmillaan laskin tuolta samalta "beachilt" heitä 17 rinnatusten. Liian kaukana tosin olivat minun laitteilleni. Jokusen lentokuvan olen hakalan tornin puolelta saanut pikkuisen lähempää.
Tosin täytyy vielä sanoa kun putkien riittämättömyydestä on puhe, että aina en itse ainakaan ehkä kaipaakaan linnuista vain lähikuvia. Pidän melkein eniten kuvista, joissa lintu jollain tavalla on selvästi elinympäristössään. joskus se voi olla lähikuva, joskus kauempaakin otettu. Tosin kaeumpaa kuvatessa on usein hankala hallita koko kuvakentän asetelmaa ja kuvaa tulee helposti jotain ei niin tyylikästä rekvisiittaa. Lähikuvissa se on aina helpompi rajata pois.
Räyskäkuvista piti vielä sanoa, että pitkällä putkella tuolta tornista kuvatessa alkaa jo ilman lämpöväreilykin vähäsen sumeuttaa kuvaa. Sille ei mitään voi.
VastaaPoistaMinusta silti olet aika hyvin räyskät siihen kuvaan saanut. Tiedän, että ne ovat tosiaan kaukana sieltä tornista katsoessa.
Lintutornit ovat itse asiassa aika hankalia lintujen kuvaamispaikkoja, linnut ovt yleensä hurjan kaukana.
uuvana: "Meriharakoihin saattaa tosiaan törmätä ainakin Helsingissä melkein rannalla kuin ranalla, iha kaupungissakin."
VastaaPoistaNo niinhän tuo nimimerkki tikka on kovasti sanallisesti todistellut :)
Nyt tikka on postannut kuvallisia todisteita tänne. Kannattaa tsekata! Myös hän on tehnyt havaintoja mm. Seurasaaressa. Se onkin kohde, jossa minunkin pitää jossain vaiheessa tätä kesää käydä.
Noin muuten toivon, että pääsen jossain välissä kuvaamaan meriharakkaa suht'läheltä, että saisi edes yhden kunnon poseerauskuvan. Muutkin meriharakkakuvat ovat toki mieluisia.
uuvana: "Tosin täytyy vielä sanoa kun putkien riittämättömyydestä on puhe, että aina en itse ainakaan ehkä kaipaakaan linnuista vain lähikuvia."
No en minäkään aina ja ainoastaan lähikuvia linnuista kaipaa. Muutkin sommitelmat elinympäristössä ovat kivoja. Nämäkin kuvat, joita tähän laitoin, olisivat voineet toimia ihan hyvin hieman väljemmälläkin rajauksella. Niissä olisi silloin säilynyt paremmin tarkkuuskin.
uuvana: "Räyskäkuvista piti vielä sanoa, että pitkällä putkella tuolta tornista kuvatessa alkaa jo ilman lämpöväreilykin vähäsen sumeuttaa kuvaa. Sille ei mitään voi."
VastaaPoistaTämä on ihan totta.
uuvana: "Minusta silti olet aika hyvin räyskät siihen kuvaan saanut."
Kiitos uuvana! :)
Jalustalla olisi voinut saada aavistuksen laadukkaampia kuvia. Nyt kuvasin vain tukeutuen tornin kaiteeseen. Jalustalla olisi voinut jopa kokeilla lisätä putken perään 2.0x TC ja kokeilla manuaalitarkennuksella millaista jälkeä olisi tullut. Nuo räyskät sun muut pysytteli aikalailla paikoillaan...
uuvana: "Tiedän, että ne ovat tosiaan kaukana sieltä tornista katsoessa."
Totta, ne ovat todella kaukana mille vaan "normaalille" ja järjenrajoissa pysyvälle kuvauskalustolle.
uuvana: "Lintutornit ovat itse asiassa aika hankalia lintujen kuvaamispaikkoja, linnut ovt yleensä hurjan kaukana."
Totta, parempia lintukuvia saa muualta. Kiikari- ja kaukoputkitarkkailuun tornit on hyviä. Olin toivonut saavani Lammassaaren tornista harmaahaikaran kuvia, mutta ne olivat siinä Klobbenin pikkusaaren rannassa, siis todella kaukana. Hädin tuskin kiikareilla näki...
Viimeksi Vanhankaupunginlahdella retkeillessä satui ohimennen kuulemaan, kun joku aikamoisella "linssitykillä" varustautunut ammatti(?)kuvaaja kertoi jonkun tuttavansa hankkineen juuri 800 mm linssin noista torneista kuvatakseen. Huhhuh se on jo kyllä aika hankala vehje, painava ja varmaan kömpelö. Hintakaan en uskalla edes kuvitella...
VastaaPoistaHarmaahaikaroita on Lammassaaresta aika hankala kuvata, sen olen minäkin huomannut. Myös toiselta puolelta, Purolahdelta päin on sama juttu, saari on vain liian kaukana. Joskus heitä liikuskelee siinä piilokojun luona tai lentelee ruovikon yllä lähellä polkuja, silloin voisi koittaa kuvata. Mutta ihan sattumankauppaa tietysti silloin. Harmaahaikaroita myös näkee enemmän ja jopa löyhinä parvina siellä lahdella syksyisin, kun poikaset ovat jo isoja. Silloin voisi olla suurempi mahdollisuus päästä kuvaamaan kuin keväällä.
Jep, 800 millinen on jo aikamoinen, riippuu vielä tietysti kuinka valovoimainen se on, joka tapauksessa järkyttävän hintainen varmaankin. Se mies, jonka viereen pysähdyin siellä lammassaaressa kun kuvasin sen punavarpusen, niin hänellä oli myös todella pitkä putki, tosin joskus hämää noissa putkissa olevat aika reilun kokoiset vastavalosuojat, mutta iso se oli. Jalustassakin oli jalat niin pitkät ja harallaan, että jalkojen maahan muodostaman kuvitteellisen kolmion yksi sivu maanpinnassa oli varmaan 2 metriä. Aika tukeva varmaan :)
VastaaPoistaYleensä lammassaaresta ja myös hakalan tornista katsottuna harmaahaikarat on kaukana. Purolan tornissa olen ollut pikipäin vain kerran tänä keväänä (ja ylipäätään vain kerran, tuon viikin puolen vanhankaupunginlahdesta "löysin" vasta tänä keväänä:).
Se oli muistaakseni sellainen aika matala lava se purolan torni. Sen takana, hiukan viikkin peltoja kohden, oli kai toinen lava...
Ai niitä on siinä piilokojullakin? Itse en ole huomannut, mutta enhän minä siinä kovinkaan usein ole käynyt. Noin vuosi sitten harmaahaikaroita oli samassa kohdassa kuin missä nämä räyskät ovat tämän postauksen kuvissa, mutta huonosti niistä sai silloinkin kuvia. Silloin minun pisin linssi oli 120-400 mm Sigma. Nyt on siis 150-500 mm Sigma, eli ei paljokaan ulottuvampi, mutta vielä järkevän hintainen esim. kiinteään 500 mm tai pitempään linssiin verrattuna.
Viime kesänä sain muutaman kohtalaisen harmaahaikarakuvan Espoon laajalahdelta, sekä Maarin, että Villa Elfvikin torneista. Kaukanahan ne oli sielläkin, mutta jotain selvää niistä sai. Muutama kuva on tässä blogissani jossain...
Tässä esim. Harmaahaikara
ja tässä Erään aikakauden loppu...
Täytyykin muistaa syksyllä käydä katsomassa myös, jos olisivat haikarat silloin tuossa Vanhankaupunginlahdella jossain siinä lähempänä tornia liejukon reunalla...
Kyllä Purolahdessa on kaksi tornia, toinen erityisesti on vain sellainen lava. Sieltä näkee lähinä Viikin pelloille päin.
VastaaPoistaIhan mukavia haikarakuvia olet Laajalahdesta saanut. Siellähän se pitkäjalka koikkelehtii kaislikossa.
Minulla harmaahaikarakuvia on vain muutamasta Euroopan eläintarhasta. Eivät olleet vangittuja lintuja, vaan eläintarhassa asukeiden ruoki kärkkyviä rosvoja. Mm. Kölnin eläintarhassa kyttäsivät pingviinialtalla ruokinta-aikana aika rohkeasti. Mutta ne nyt ovat sellaisia toisenlaisi kuvia, Suomessa luonnossa kuvatut linnut on ihan eri juttu.
Siellä piilokojulla ole nähnyt haikaroita tosiaan joskus syksyisin, kun niitä on lahdella eniten ja eivät enää nökötä pesäsaarella. Veden korkeuskin vaikuttanee(?). Ja voi olla tuurista kiinni.
Mutta aivaa, yleensä niitä on tosiaan syksyisinkin eniten siellä lammassaaren tornin edustan niityillä/ranoilla ja aina ovat kaukana.
Sain sitten tekosyyn laittaa postauksen meriharakoista kun heistä nyt oli puhetta ja kun oli heistä kuvia rästissä. Aika kivan tilanteen näin Seurasaaren rannassa tuossa kuukausi sitten:
http://uuvana.wordpress.com/2010/05/19/meriharakat/
Juu, niin muistelinkin, että siellä Purolahden paikkeilla oliis kaksi tornia. Sitten siellä Viikissä on kait vielä pari muuta tornia, kun jatkaisi matkaa kohden Herttoniemeä, mutta en ole niillä/sielä asti vielä käynyt. Kiikarilla olen ainakin toisen näitä torneista nähnyt Lammassaaren tornista.
VastaaPoistaNuo Laajalahdessa ottamani muutamat harmaahaikara -kuvat ovat toistaiseksi parhaani, mutta toivottavasti eivät jää ainoiksi :)
Tuo vedenkorkeus lahdella vaikuttaa varmasti siihen miten ja missä harmaahaikarat liikkuu. Täytyy syksyllä kouttaa käydä siinä piilokojullakin useammin tarkkailemassa.
No niin, jaaha, täällä on muillakin (paitsi minulla) meriharakka kuvia julkaistavaksi :)
Täytyykin tsekata nuo kuvasi...
Hei,
VastaaPoistaJos haluat nähdä meriharakoita, käy katsomassa entisen Lapinlahden sairaalaan puistoalue. Siinä rannassa niitä asuu useita pariskuntia, osalta taitaa olla juuri nyt haudonta menossa. Eri puolella Lapinlahtea niitä näkee joka ilta. Kun huomaavat kulkijan, meriharakka puhaltaa pilliin (kuulostaa todella erotuomarin pilliltä) ja samalla kun lintu lähtee lentoon, kuuluu klik-klik-klik. Kesää myöten joutuvat väkisinkin tekemisiin enemmän ihmisten kanssa, kun asuvat näin lähellä asutusta ja rannalla menee ulkoilupolku, joten eivät ole enää yhtä arkoja kuin huhtikuussa.
Hei Sakari,
VastaaPoistaKiitoksia vinkistä. Täytyykin käydä tuo mainitsemasi alue katsomassa, kun seuraavan kerran liikun Helsingin suunnalla kuvaamassa.
Olin viime viikolla retkellä Harakan-saarella ja näin siellä meriharakoita. Samoin näin samalla reissulla siinä kaivopuiston rannassa meriharakoita, joten olen nyt saanut jo näköhavainnon (kuviakin, tulee myöhemmin blogiini) meriharakasta. Mutta tuo meriharakka on mielenkiintoinen lintu, sitä katsoo mielellään useamman kerran ja tuo mainitsemasi puistoalue vaikuttaa kiinnostavalta kuvausympäristöltä muutenkin, joten käyn ilman muuta katsomassa sen :)