Kevät etenee jo kovasti ja lumetkin tuntuu häipyvän vauhdilla. Kohta on alkamassa eräs vuoden vilkkaimmista ajoista - ainakinminulla - valokuvauksen suhteen. Lintuja alkaa nimittäin alati kiihtyvällä vauhdilla palailla takaisin Suomeen ja olettaisin uusia kuvausmahdollisuuksia olevan kohta runsaastikkin.
Kuitenkin tämän kertainen postaukseni on edeleen viime vuoden kesäkuun lopun satoa, kun uutta postauskelpoista materiaalia ei vielä juurikaan ole.
Kuvan kohden on käsittääkseni punavarpunen (naaras), mutta en ole aivan varma. Punavarpuskoiraan olen jo aiemmin postannut tähän blogiini, mutta en muista olisiko tämän naaraan (jos tämä nyt on naaras) kuvaa postannut...
Punavarpuskoiras on yleensä aika mukavasti esillä ja kuuluttelee revirin omistajuuttaan varsn äänekkäästi, mutta nämä naaraat tuntuvat olevan lymyilevämpää sorttia. AIka pitkään jouduin tätkin naarasta kyttäilemään erään pensaan lähetyvilla, kunne se tuli sitten sen verran näkyviin, että sain muutaman kuvan. Kuvausolosuhteet olivat hankalat, silä pensas oli varjoisa ja toisaalta pensaiden taustalta loimotti kirkas taiva, joten se asetti kuvaukselle melkoisia haasteita. Kuviasta tulikin melko tummia, kuten osanin odottaakin, mutta koitin hiukan avata varjoja jälkikäsittelyssä ja vaimentaa muutenkin jo kirkasta taivasta. Tällaisessa kuvaustilanteessa tuppaa tulemaan tummien ja kirkkaiden alueiden rajalle (esim. lehdet) sinertävää haloa, jolle on hankala tehdä mitään, mutta ei anneta sen häiritä liikaa...
