Pajusirkku

Nämä pajusirkut on kuvattu samalla retkellä viime kesänä, kuin edellisen postauksen punakylkirastas. Kuvauspaikkana on itselleni mieluisa retkeilykohde, Vanhankaupunginlahti, Helsingissä. Olen tainnut toistaiseksi kiinnostavimmat havaintoni linnuista tehdä juuri tuolla.

Tämän postauksen lintu, pajusirkku, on melko tavanomainen näky Vanhankaupunginlahden ruovikoissa. Se on kuvaajan kannalta sikäli mielekäs lintu, että se asettuu yleensä melko pitkäksi aikaa aloilleen laulamaan ja kuuluttamaan olemassa oloaan. Haittana usein toki on, niin kuin kuvaajilla yleensä, että lintu asettuu hiukan liian etäälle, mutta jos malttaa odotella ja seurailla, saattaa lintu tulla ihan kohtuulliselle kuvausetäisyydelle.

Ensimmäisissä kahdessa kuvassa on pajusirkku koiras. Kolmannen kuvan pajusirkku taitaa olla naaras...

 

 

Oksat pois...

...tekisi mieleni valokuvaajana usein sanoa! Nämä kuvat kertonevat varsin hyvin mitä tarkoitan. Kuvissa on itselleni melko harvinainen lintu, punakylkirastas, ja kuten kuvista hyvin näkee, blokkaavat oksat jälleen melko "täydellisesti" mahdollisuuden kunnon kuvaan tästä linnusta. Koitan kyllä mahdollisuuksien mukaan kiertää eri kuvakulmaan, jotta näkymä lintuun olisi esteettömämpi, mutta aina se ei ole mahdollista. Alin kuva on täysin jälkikäsittelyssä rajaamamaton, eli olen päässyt lintua varsin lähelle, mutta taas on vielä yksi oksa linnun pään edessä. Muuten kuvausetäisyys ja -tilanne olisi ollut itselleni melkolailla täydellinen. Keskimmäinen kuva on jopa tarkka, mutta oksia edessä tietenkin...

Täytyy toivoa että joskus vielä onnistaa ja pääsee kuvaamaan tätä(kin) lintua esteettömästi. Nämä kuvat ovat viime kesän satoa, joten ehkä tulevana kesänä tulee uusi mahdollisuus...