Muutamissa kuvablogeissa, joita seuraan, on ollut esillä hienoja kuvia harmaahaikaroista mm. lentämässä. Niitä silmällä pitäen nämä minun ottamat harmaahaikara -kuvat ovat aika vaatimattomia. En ole vielä onnistunut pääsemään riittävän lähelle harmaahaikaroita, tai lähelle on ollut ihan fyysisesti mahdotonta päästä. Eikä näitä nyt omiin silmiini kauhean usein ole sattunutkaan.
No, joka tapauksessa, ja tietyistä ongelmista huolimatta, laitan oheiset harmaahaikara kuvat esiin, kun ei parempia tässä vaiheessa ole. Nämä kuvat on otettu heinäkuun puolen välin tienolla Helsingin Vanhankaupunginlahdella olevasta Lammassaaren lintutornista. Ne, ketkä paikan tuntevat, tietävät, että linnut ovat varsin etäällä tuolta lintutornista katseltaessa ja kuvatessa. Nämä kuvat olen ottanut pisimmän objektiivini teleasennossa (500 mm) käyttäen lisänä 2x telekonvertteria (TC), jolloin polttoväli on ollut 1000 mm vastaten 35 mm kinojärjestelmssä 1500 mm polttoväliä. Tällöin tarkennus oli mahdollista vain manuaalisesti käsin. Aukko kuvissa oli f/13 ja herkkyys ISO 800. Suljinopeus taisi kaikissa olla sama, eli 1/800 sek.
Kamerassani ei ole Live View -näytöä, josta olisi hyötyä mm. käsin tarkentaessa. Olen tarkentanut vain optisen etsimen kautta ja sitä kautta etäällä olevista kohteesta on vaikea saada veitsenterävää, kun tarkennuksen onnistumiseen vaikuttaa mm. oma näkökyky ja kameran etsimen diopterisäädöt, jotka ei aina ihan kohdillaan ole. Kuitenkin, ottaen em. seikat huomoon, ovat nämä kuvat onnistuneet sentään välttävästi. Kuvia on jälkikäsittelyssä vielä rajattu aika reippaasti, jotta linnun sai esiin. Pitkä polttoväli ja TC:n käyttö ovat aiheuttaneet kuvaan tiettyä pehmeyttä ja kun tarkennuskin on hieman pielessä, ei kuvista mitenkään kovin tarkkoja saanut. Näillä mennään kuitenkin nyt...
Toivottavasti joskus vielä on tuurit kohdillaan ja sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ajatellen näiden harmaahaikaroiden kuvausta. Lähemmäs pitäisi päästä ja saisivat vielä lentääkin, silleen hitaasti ja komeasti, jotta saisin hyviä kuvia :)
Ei näissä minusta mitään "liian kaukaa" pulmaa ole, hienoja kuvia! Tykkään itse kyllä ennemmin tällaisista toiminnallisita ilmeikkäistä "kokovartalokuvista". Tuo pörhistelevä lintu on todella hauska, niinkuin olisi mennyt kuivausrummusta läpi tai jotakin. :P
VastaaPoistaHyvä valokin sinulla myös ollut tukena. Itselle sattuu aina pääosin pilvisiä päiviä.
Vaikka kyllähän se toisaalta on aina tietysti herkkua, kun pääsee ottamaan lähikuvia, varsinkin tällaisista isoista komeista linnuista, onhan se totta sekin.
Haikaroita ei taida Suomessa kovin paljon tavata? Tämä Sinun sankarisi on ilmeisesti ollut hankkimassa vatsaansa täytettä. Se ei ole tyytynyt pistämään pelkästään päätänsä veden alle, vaan on tainnut molskauttaa uppeluksiin asti. Juuri vähemmän siloinen ulkomuoto ja heijastukset merenpinnassa tekevät kuvasarjastasi mielenkiintoisen.
VastaaPoistaKiitos Uuvana! :)
VastaaPoistaMinulla olisi ollut sellaisiä pönötyskuvia myös mutta kun niissä ei oikein tpaahdu mitään, niin ne on sikäli vaisuja. Onneksi satuin saamaan muutman kuvan näitä pörhistely ja leyhyttelykuvia, niin nämä jo menetteleekin. Valo oli ihan hyvä myös.
Kiitos komemntistasi Delilah! :)
VastaaPoistaEi haikaroita kait kauhen paljoa Suomessa ole. Lähinnä rannikolla niitä voi tavata tietyissä paikoissa. Nuo haikarat, jotka tähän olen kuvannut, tulevat tosiaan syömään tuohon matalikolle. Kuten toteat, pörheä muoto ja heijastukset vedestä tekevät näistä kuvista omastakin mielestä kinnostavammat :)
nämähän ovat ihan "törkeän" hyviä, jos ilmaus sallitaan! :) siis, miten lähikuvaa oikein kaipaat? ei ne olkapäälle taida tulla istumaan, sen verran villistä eläimestä kyse. ;)
VastaaPoistaeli oikein kiva sarja eri asentoja, vaikka se hidas ohilento nyt vielä jäikin saamatta.
Kiitos, Tikka :)
VastaaPoistaKuten itse varmaan muistat, ovat nuo linnut todella kaukana, kun kuvataan Lammassaaren tornista.
En pidä näitä hyvinä lähikuvina, kun ne on kuvattu 2x TC:n kanssa, käsitarkennuksella ja vielä reippaasti kropattuna. Kuvat ovat pehmeitä ja hieman epätarkkoja.
Ei nämä olkapäälle tule istumaan, mutta jos tulisivat sen verran lähelle että saisi ilman TC:tä etsimen kunnolla täytettyä linnusta ja että kuva tarkentuisi oikein. Se olisi jo hyväjuttu. Lentokuva (hidas lento hyvässä kulmassa) olisi sitten hieno bonus. En tohdi sellaista "vaatia", kaino toive vain :)
Nämä kuvat ovat kyllä ihan välttäviä. Ne pelastaa toiminnallisuus. Jos lintu olisi ollut vain ihan paikoillaan seisomassa, siivet supussa, ei näistä olisi paljoa kerrottavaa...
Hyviä on, varsinkin kun ottaa huomioon manuaalin ja kroppauksen.
VastaaPoistaVirossa haikaroita onkin jo ihan riesaksi asti, ja pesimäaikaan pääsee kyllä ihan kymmenen-viidentoista metrin päähän, mutta ne on sitten pönötyskuvia.
Satunnaisesti yrittää pesiä Suomessakin, pesinnän onnistumisesta en tiedä. Viimeksi joku vuosi sitten muistan juttua Perniöstä, jossa yritti mutta pesintä epäonnistui.
Kiitos JP! :)
VastaaPoistaOlen samassa käsityksessä, että Virossa eri haikaroita on jo selvästi yleisemmin, kuin Suomessa. Käsittääkseni myös kattohaikaroita löytyy Viron puolelta.
Tuolla, Vanhakaupunginlahdella, missä nämä haikarat olen kuvannut, on Lammassaaren lintutornia lähs vastapäätä pinein Klobben -niminen saari, jossa ainakin näitä harmaahaikaroita pesii saaren puiden latvustoissa. En tiedä määrä, mutta kyllä iitä varmaan kymmenkunta pesällistä on. Vaikea sanoa, kun saari on sen verran etäällä, että ei kiikarillakaan nin kovin hyvin erota montako nitä on siellä. Siitä pikkusaaresta nämä harmaahaikarat kuitenkin tulevat tähän matalikolle, jolla olessaan olen ne kuvannut, syömään.
Ihan mainiot ovat haikarakuvasi. Tykkään, kun kuvissa tapahtuu jotain. Harmaahaikaran olen kerran saanut kuvattua kaukaa veneestä, kun kolme harmaahaikaraa ilmestyi toissakesänä kotijärvelleni viikoksi-pariksi. Siinä pönötti saaren rannassa, kalaa varmaan yritti välillä nokkaista ateriaksi.
VastaaPoistaKiitos kommentista Irma! :)
VastaaPoistaToiminnallisuus "pelastaa" nämä kuvat. En näitä harmaahaikaroita ole täällä omalla asuinseudulla tavannut, mutta tuolla Helsingin seudulla parissa kolmessa paikassa, jotka tiedän, on näihin mahdollisuus törmätä. Toki usein linnut on kaukana, mutta kuitenkin. Nämä tapaavat tosiaan matalahkossa vedessä kalastella ja välillä keihäsmäisen nokan näkee iskevän terävästi veteen... :)