18.6.2010

Västäräkki








Oheiset västäräkki kuvat on kuvattu useampana päivänä nyt tämän kevään mittaan. Neljä ensimmäistä kuvaa on kuvattu Helsingin Viikissä ja alin kuva on otettu Seurasaaren sillalla, jonka kaiteella västäräkki seisoskeli. Kuvien kolme ja neljä västäräkki taitaa olla nuori, kun sen päälaki on selvästi harmaampaa sorttia kuin västäräkeillä yleensä. Alimman kuvan harmaus ja hailakkuus johtunee suorasta auringonpaisteesta tuohon sillalle, joka kait hiukan sekoitti myös kameran valotuksen mittausta ja tuli väreiltään aika lattea kuva. Koitin hiukan korjata kuvaa kuvankäsittelyssä, mutta ei siitä kummoisempi tullut. Hauska kuva kuitenkin sinänsä, kun västäräkillä on noita hyönteisiä nokassaan...

10 kommenttia:

  1. Pidän silti alimmaisesta eniten, on tavallaa terävyysalue ihan kohdallaan.

    VastaaPoista
  2. Hitsin nättejä lintukuvia. Tarkkailevan näköisiä.

    VastaaPoista
  3. JP, terväyysalue voi hyvinkin olla kohdillaan. Tuo alin kuva on otettu Sigma 70-200 f/2.8 -objektiivilla 2.0x telekonvertteri kiinnitettynä, eli polttovälialue oli siis 140-400 mm ja valovoima f/5.6.
    Jotenkin kameran valotuksen mittaus on minusta epäonnistunut, kun tuon kuvan suljinnopeus ISO400 herkkyydellä voimakkaassa auringonpaisteessa oli 1/250 sek. aukolla f/5.6. Mielestäni ihan liian hidas, kuva ylivaloittui. RAW-muuntimessa laskin tuon kuvan valotusta noin 1,5 aukkoa. Lisäksi PSP:ssä tummensin varjoja ja tummensin highlightseja...
    Alin kuva on kyllä mainio siinä mielessä, että siinä "tapahtuu", vaikka västäräkki onkin paikoillaan. Nuo hyönteiset sen suussa on eloa tuova yksityiskohta.
    Pelkistä pönötyskuvista toiseksi alin on aika hyvä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista mikis. Olisi ollut muutamia muitakin varsin tarkkailevaisia västäräkki kuvia, mutta laitoin nyt tuon kolmanneksi alimman, jossa lintu vaikuttaisi tarkkailvan suoraan kuvaajaa... :)

    VastaaPoista
  5. Hienon kokonaisuuden olet västäräkistä koonnut . En ymmärrä valotuksesta mitään, joten jokainen kuva on mielestäni onnistunut. Toiseksi ylimmässä kuvassa tipi katselee kuvaajaa pää kallellaan. Miettiiköhän se, onko jotain vaarallista tekeillä, vai onkohan se vain utelias?
    Samassa kuvassa näkyvät kauniisti oksien silmut,joista voi päätellä, että kevät on aluillaan.

    VastaaPoista
  6. Digikuvauksessa "postproduction" on ainakin itselleni ihan välttämätön vaihe, en edes mitenkään pyri sitä välttämään. Tietysti kiva, jos editointiin ei mene kamalasti aikaa, mutta silloinki harmittaa lähinnä ajan haaskaus, ei se että kuva olisi sitten jotenkin "feikimpi". Itse
    olen myös huomannut, että en oikein missään valaistusoloissa luota automaattivalotukseen. Toki sitä koko ajan käytän, mutta yleensä säädän jo kuvaa ottaessa jonkin verran ylös tai alas, tilanteen mukaan (jos on sellainen tilanne että ehdin). Automaatti on kuitenkin vain automaatti. Sitäpaitsi pidän monesti kuvista jotka ovat tarkoituksella vähän liian tummia tai vaaleita, kohteesta riippuen. Pidän myös kuvien materiaalilla leikittelystä, olen vähän itsekseni kokeillut layereiden käyttöä ja editoidessa tehtyjä jälkikäteisiä päällekkäisvalotuksia ja siitä haluan ehdottomasti oppia lisää. Mitä enemmän kuvaa, sitä enemmän minua kiehtoo se puoli, mite saada kuvasta esiin vielä enemmän "kuin luonnossa", eikä niinkään se mite saada kuvista ärimmäisen luonnonmukaisia. En oikein tiedä, mitä se luonnonmukaisuus edes on, koska jokainen näkee asiat kuitenkin eritavalla ja määrittelee sen eritavalla. Ja minusta valokuvan mahdollisuus on yrittää kertoa enemmän kuin miltä ensin näyttää, eli vaikka jo valotus- väriarvojen jne. ilmaisulla voi tehostaa kuvakerrontaa.

    Tiedän, että osa kuvaajista on puristeja ja pitävät kuvan jälkisäätelyä jonkinasteisena epäonnistuisen merkkinä. Että hyvä kuvaaja ottaa kuvan heti oikeilla arvoilla, ja jos ei ota, niin sitten on kuvaajassa vika. Ehkä sitten niin. Filmiaikanahan se ainakin oli noin, Kuvasin filmikameralla aikanaan paljon itsekin ja muistan hyvin. Minä kuitenkin suhtaudun valokuvaukseen jotenkin ihan erilailla nyt digiaikana kuin filmiaikana, minusta eri ovat kaksi eri lajia. Vähän sama kuin äänen käsittelyn kanssa: ennen digiaikaa nauhoitit jotain kirjaimellisesti nauhalle ja se oli siinä sitten, sellaisena kuin tuli. Editointi oli vaikeaa, ellei peräti mahdotonta. Digiaikana ääni vain tietokoneella editoitavaksi ja on aivan eri juttu. Siksi en itse osaa ainakaan itselleni perustella että miksi ei käyttäisi editointimahdollisuutta jos ja kun sellainen nykyään on, että miksi pitäisi mennä vanhojen "sääntöjen" mukaan.
    kuten sanoin, toiset äkevät asian erilaille ja minusta se on ihan ok. Kukin tavallaan. Mutta jos puristista kuvan jälkikäsittely on huijaamista, voi sen nähdä toisinkin päin: minusta on digikuvauksen voimaa se, että pystyy pelastamaan jonkun pikkuisen siipipuolen kuvan jälkieditoinnissa. Jos puristit pyrkivät ammattitaitoisuuteen purismillaan, niin yhtä hyvin sekin on ammattitaitoa että saa huonommasta kuvasta kaivettua esiin paremman. Sehän on voitto sekin. Niinkuin esimerkiksi tuo sinun kuvasi - minäkin pidän tuosta korjaillusta kuvasta kovasti.

    VastaaPoista
  7. Kiitos Delilah!
    Kamerassa on sellainen valotusmittari, jonka perusteella se päättelee mikä on kulloinkin vallitseviin kuvausolosuhteisiin optimaalinen valotus. Sen tiedon perusteella kamera säätää sitten valotusta (eli kauanko kameran suljinta pidetään auki) riippuen mikä kuvausohjelma kuvaajalla on käytössä. Jos esim. Kuvaaja kuvaa A-moodissa, eli valitsee itse käutettävän aukon niin kamera "arpoo" valotusmittauksen perusteela sitten sopivan suljinopeuden tuohon aukoon. Jos taas kuvaaja valitsee suljinnpeuden, niin kamera valitsee sitten aukon. On myös mahdollista kuvaajan valita M-moodi, ei manuaali ja hän valitsee sitten kaiken itse, oman kokemuksensa mukaisesti.

    Välillä se kameren valotuksen mittaus "arvaa" pieleen ja kuvasta tulee joko alivalotunut, eli liian tumma tai yivalottuntut eli liian vaalea. Ylivalotuksessa voi tietyt kuva alueet "palaa puhi" eli ne on täysin valoikset eikä niitä yleensä saa enään pelastettua (niitä alueita) kuvankäsitelyssä, eli niistä ei saa enään sävyjä esiin.

    Tuossa minun kuvassa vaikutti siltä, että kuvan päällä olisi ollut vaalenaharmaa harso. Lisäksi (puhun siis alimmasta kuvasta) västäräkin kylkien tummista kuvioista ei saanut selvää, ne olivat aivan vaaleat. Onneksi tuo kuva ei ollut palanut puhki mistään vaan sain hiukan sävyjä esiin kuvankäsittelyssä.

    Sitten tipiin... :)
    Tarkoitat varmaankin kolmata kuvaa, Delilah?
    Siinä tipi tosiaan tarkkailee kuvaajaa, kenties ajatellen että mitä toi tuossa oikein kyttää :)
    Se ei kylläkään tuntunut oleva moksikaan minusta, vaan sain siitä runsaasti kuvia. Oli muutama muukin kuva, kossa se selvästi katsoi minuun, kenties laitan niitä kuvia joskus, jos ei ole muuta postattavaa.

    Kuvat 2-4 on kuvattu 8.5 eli kevät oli aluillaan. Eka kuva on otettu 14.4 ja viimeinen kuva 6.6.

    VastaaPoista
  8. Kiitos uuvana pitkästä ja mielenkiintoisesta vastauksesta. Minä en itse ole puristi, vaan käsittelen kuvia kohtuullisesti tarpeen mukaan. Koitan löytää kuvista sävyjä esiin, kohinaa pois ja hiukan värejä esiin, rajaan ja sen tapaista. En sen voimakkaammin kuvia muokkaa kuin satunnaisesti, mutta silloin ilmoitan, että on kyse manipuloidusta kuvasta. Valotuksen korjailut, värien säädöt jne. ei ole manipulointia minusta.

    Minuakin kiinnostaa miten kuvista saisi esiin enenmmän kuin luonnossa. Siksi olen harrastanut mm. HDR-kuvausta, joka nyt on ollut kyllä tovin tauolla, mutta ehkä tässä taas virkoaa. HDR-kuviini pääsee käsiksi tuo sivupalkin Tunnisteet-kohdasta valkkaamalla HDR (kannattaa klikata kuvia suuremmaksi).

    Tässä muutama oma suosikkikuvani:
    Linna 1
    Linna 2
    Linna 3
    Linna 4

    VastaaPoista
  9. Hups, en tietysti tarkoittanutkaan että sinä olisit mitenkään puristi. Vähän jäin siinä muutenkin liikaa ääneen ajattelemaan, kauhea pitkä replykin tuli näköjään.

    HDR-kuvaukseen on minulla vielä tutustumatta. Pitäisi kokeille, varsinkin kun kamerassani on vielä automaattinen HDR toiminto jonka pitäisi kai olla suht hyväkin. Pitäisihän sitä koittaa edes joku kerta.

    VastaaPoista
  10. Uuvana, en olettanutkaan että olisit minusta puhunut, enkä sitä niin ottanutkaan :)
    Huomaan, että itse kirjoitan tuossa vastauksessani sen verran epäselvästi, että jää vaikutelma siitä että olisin luullut puheen olevan minusta. En sellaista luullut :D

    Minun kamerassa ei ole HDR omainasiuutta, vaikka valotuksen haarukointi siinä kyllä on, joka auttaa HDR-kuvien teossa jälkeenpäin ohjelmallisesti. Tavallisesti kuitenkin otan HDR-kuvien eri otokset itse manuaalisesti säätmällä ja sitten koostan niistä kuvat tietokoneella. Kamerassa suoraan oleva HDR-ominaisuus kuullostaa hyödylliseltä.

    VastaaPoista

Vaikka Anonyymi -kommentti mahdollisuus on olemassa, niin ole hyvä ja käytä mielummin Nimi/URL -vaihtoehtoa sekä itsesi yksilöivää nimimerkkiä. Kiitos!