23.5.2011

Utössä

Reilu viikko sitten teimme Tikan kanssa retken Utöhön. Tarkoituksena oli seurata mm. mahdollista arktikaa, eli arktisten lintujen päämuuttoa. Reissu vain meinasi tyssätä ennen kuin se oli ehtinyt kunnolla alkaakkaan. Ei tullut tiedostettua ja huomioitua sitä, että perjantaina alkuillasta saattaisi olla ruuhkaa Paraisten ja Nauvon saaren väliselle lossille. No olihan siellä. Kun saavuimme jonon päähän lähelle lossirantaa oli kello noin 16:45 ja olimme noin kilometrin päässä rannasta. Yhteysalus lähtisi kohti Utötä klo 18:15 ja matkaa Nauvon saaren toiseen päähän, josta yhteysalus lähtee, olisi melkein 30 km, mutta ensin pitäisi siis päästä lossilla yli Nauvon puolelle. Jono eteni todella hitaasti ja tietenkin Nauvon asukkaat pääsivät jonon ohi, niin kuin kuuluukin. Olin jo melko varma että emme ehdi, mutta sitten tuuri kääntyi ja pääsimme kuin pääsimmekin lossiin. Kello oli noin klo 17:40 tuolloin. Vielä oli pieni mahdollisuus...
Ehdimme kuin ehdimmekin yhteysaluksen lähtörantaan Pärnäisiin. Kello oli noin 18:10 tuolloin. No, aluksen lastauksessa meni vielä jonkin aikaa ja se pääsi lähtemään liikkeelle noin klo 18:25, eli ehdimme hyvissä ajoin lopulta.
Yhteysaluksen matka Pärnäisistä Utöhön kesti noin 5 tuntia ja olimme perillä noin klo 23:15. Matkalla pysähdyttiin kait 4 muulla saarella jättämässä matkustajia. Keli saapuessamme Utöhön oli huono. Vettä satoi reilusti ja samanlaisena keli jatkui lauantai aamunakin, kun lähdimme katsastamaan saarta. Onneksi sade loppui hieman ennen puolta päivää ja sen jälkeen ei enään satanut mainittavasti / haittaavasti.
Ohessa muutamia kuvia matkalta. Valitettavasti maisemakuvat jäivät mm. kelin takia vähäiseksi. Sunnuntaina oli näet melko sankka merisumu, joka esti isommat näkyväisyydet. En myöskään viitsinyt kosteassa kelissä vaihdella objektiiveja kokoajan, vaan pidin pääasiassa pisintä objektiivia kiinni, kun tavoitteena oli lähinnä lintukuvat. Jatkan juttua retkestä myöhemmissä postauksissa. Mutta tässä näin aluksi hieman esimakua...


Utön majakka

Västäräkki tähystyspaikallaan

 Luotsiasema ja majakka

 Saaressa oli paljon pikkulintuja, jotka olivat jääneet lepäämään muuttomatkallaan. Kuvassa hernekerttu.

 Nämä hernekertut vaikuttivat varsin pelottomilta ja pomppivat melkein jaloissa ruokaa etsiessään.

 Tarkennus on perseestä... (ts. perseessä) :)

Voisiko tämä olla keltahemppo...?

Kaikkinensa näimme Utön retken aikana reilu kaksikymmentä eri lintulajia, joista ainakin puolet oli minulle uusia tuttavuuksia. Pääasiassa, yllätyksekseni, havainnot olivat pikkulintuja, mutta tämä ei ole ollenkaan huono asia. Sain runsaasti kuvia minulle uusista lajeista. Muutamista lajeista, kuten pilkkasiipi, sain vain näköhavainnon, mutta kenties toisen kerran sitten kuviakin. Utöstä jäi, kelistä huolimatta, mukava vaikutelma. Retki oli viihdyttävä ja virkistävä. Sitä mitä kaipasinkin. Uskon, että Utössä tulee käytyä vielä uudelleenkin.

8 kommenttia:

  1. Tämä olikin mielenkiintoinen postaus. Olen suunnitellut myös jossain vaiheessa meneväni Utöhön. Missä yövyitte? Parastahan tuonne olisi mennä juuri keväällä tai syksyllä, kun siellä on muuttolintuja.
    Keltainen lintu on vihervarpunen.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Hullukaali :)

    Olimme yötä Utö Havshotellissa. Se on yllättävän tasokas (omasta mielestäni) 11 huoneen pikkuhotelli Utössä. Edullisempi vaihtoehto on matkustajakoti, jonka hintaan kuuluu aamiainen hotellilla. Lisäksi saarella on muutamia muita majoitusvaihtoehtoja, mutta paikkoja on varsin rajatusti ja Utö on varsinkin keväisin ja syksyisin lintuihmisten suosiossa. Nytkin oli matkassa paljon lintuharrastajia ja jokin nuorisoporukka nukkui vallan armeijan puolijoukkueteltan tyyppisissä teltoissa itäniityn reunalla. :)
    Kannattaa tiedustella majoitusta reilusti ennen matkaa, koska sesonkiaikaan kysyntä on aika kovaa. Itse varasin majoituksen noin 2kk etukäteen. Matka-ajankohtamme oli minusta juuri sopiva, mutta keli ei ollut aivan suosiollinen. Toisaalta voi ajatella niinkin, että sade ja sumu sai muutolla olevat linnut laskeutumaan saareen ja siksi niitä näimmekin aika runsaasti ja paljon minulle uusia lajeja vieläpä. Ei harmita vaikka tuo keltahempponi olikin vihervarpunen. Ihan hyvä havainto sekin ja tuo hernekerttu muuten on itslleni uusi havainto kylläkin. Vihervarpusen olen nähnyt vain muutaman kerran aiemmin, joten eipä sitäkään ole tullut liikaa nähtyä.

    Voin suositella tuota Utötä retkikohteena ja aion varmasti mennä sinne uudelleen. Joko nyt syksyllä, tai sitten ensi keväänä.

    VastaaPoista
  3. Linturetkesi on ollut varsin antoisa. Västäräkkisi on mainio. Olisi hauska tietää, mitä sen pikku päässä tapahtuu. Miettiiköhän se, mistä saisi ruokaa, vai onko varuillaan lähistöllä liikkuvien ihmisten vuoksi? Hernekerttu on uusi tuttavuus, tai ehkä sen on sekoittanut muihin väritykseltään samannäköisiin lintuihin. Mistähän sen nimi johtuu? Miksi juuri herne-?

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentistasi Delilah :)

    Olet oikeassa, kyllä tuo retki oli kaikin puolin antoisa. Västäräkit ovat hauskoja ja eloisia lintuja ja usein varsin luottavaisia, eli viihtyvät melko usein ihan ihmisten välittömässä läheisyydessä. Täten uskon, että tuo kuvan västäräkki miettii ennemmin ruoan saantia, kuin sitä, että lähistöllä on ihmisiä. Tuo västäräkki poseerasi varsin pitkään tuossa "renkulan" päällä ja kuvasin siitä useita kuvia, hiukan eri suunnista.

    Hernekerttu on minulle itsellenikin uusi tuttavuus. Sekoitan helposti Kerttujen -ryhmän kuuluvat linnut keskenään, enkä kyllä aina kaikien niiden lajinimiä muistakkaan. Voi olla että olen joskus ohimennen hernekertun nähnyt, mutta nyt tämä kohtaaminen on eka jossa sitä on päässyt pitempään tarkkailemaan. Pidän tätä siis ensi havaintona kuitenkin. Kertut ovat muutenkin kiinnostava linturyhmä, koska moni niistä on taitava laulamaan.

    Suoritin hiukan tiedonhakua netistä ja sain selville hernekertun nimestä mm. tätä: "Hernekertulla (Sylvia curruca) ja herneillä ei ole paljon yhteistä. Hernekerttu ei syö herneitä, vaan hyönteisiä. Syksyisin se saattaa sortua marjoihin.

    Herneet ovat nousseet nimeäjän mieleen linnun säksättävästä laulusta, joka muistuttaa kuivien herneiden helistämistä peltirasiassa. Saksalaisille hernekerttu on Klappergrasmücke, helistinkerttu.

    Ulkonäöltään hernekertun voi sekoittaa lähisukulaiseen pensaskerttuun. Molemmat ovat pieniä, jotakuinkin mitättömän näköisiä lintusia. Laulusta lajit tunnistaa helposti." Lähde

    Toinen tietolähde tietää kertoa hernekertusta että:"Talitiaista vähän pienempi harmaa kerttu. Päältä rusehtavanharmaa, pää harmaa, posket tummemmat. Leuka, kurkku ja vatsa valkeat. Nimensä lintu on saanut herneiden tiputtelemiselta kuulostavalta laulustaan: ”tle-tle-tle-tle-tel-tle-tle”. Varoitus terävä ”dsäk”."

    VastaaPoista
  5. Kiitos, Jape, tietopaketista! Täytyypä tutkia laulavasta lintukirjasta, josko sieltä löytyisi hernekertun laulua.

    VastaaPoista
  6. Ole hyvä Delilah :)

    Pääsin muuten itsekin tutustumaan tuohon laulavaan lintukirjaan (ilmeisesti sama kuin sinulla?) viime viikonloppuna. Mainio kirja, josta on kiva kuunnella eri lintujen ääniä ja koittaa yhdistää niitä kuvaan, eli siis koittaa opetella lintujen ääniä. Tämä olisi suuresti avuksi kuvaajallekin, joten koitan itsekin näitä ääniä opetella pikku hiljaa. Ovat vielä toistaiseksi jääneet itselleni usein oudoiksi, tai opettelematta, nuo äänet. Tuntuvat jotenkin vaikeammilta jättää mieleen, kuin vertaa esim. linnun ulkonäön muistamiseen, joka sekin on kyllä maelko usein haastavaa itselleni.

    VastaaPoista
  7. Samankaltaista retkeä aloin juuri itsekin suunnittelemaan ja kuinkas sopivasti löytyikin tämä sun blogi! :) Paljonko tuli muuten hintaa matkalle tuolla yhteysaluksella?

    VastaaPoista
  8. Tervehdys Ilkka ! :)

    Itse matka yhteysaluksella ei sinänsä maksa mitään. Se on ilmainen. Yhteysaluksella on tarjolla ruokaa ja juomaa, mutta ne luonnollisesti maksavat. Se miten paljon näitä tarjolla olevia juomia ja ruokia käyttää on omassa harkinnassa ja matkan voi tehdä "nollabudjetilla" jos ottaa mukaan omat eväät, eikä laske niille hintaa. Matka yhteysaluksella kestää noin 5 tuntia, joten jotain syötävää ja juotavaa on hyvä olla mukana.

    Ainoa "pakollinen" kustannus retkellä on, jolta ei voi oikein välttyä, on majoitus. Meillä se maksoi 160 euroa (per henkilö) kahdelta yöltä. Tuohon sisältyi varsin runsas aamiainen, jolla kyllä pärjää varsin pitkälle.

    Tietysti retken kokonaiskustannuksiin pitää laskea matkat tuonne Nauvon Pärnäisiin, josta yhteysalus lähtee.

    VastaaPoista

Vaikka Anonyymi -kommentti mahdollisuus on olemassa, niin ole hyvä ja käytä mielummin Nimi/URL -vaihtoehtoa sekä itsesi yksilöivää nimimerkkiä. Kiitos!