9.11.2010

Töyhtötiainen

Ohessa sarja melko tuoreita, viime viikonloppuna kuvaamiani töyhtötiaisen kuvia. Mökillä laitetiin lintulauta paikoilleen ja siihen ruokaa. Tämän seurauksena alkoi mökin pihapiirissä melkoinen lintuvilske ja siinä yhteydessä pääsin sitten muutaman otteeseen kuvaamaan myös tätä hauskan näköistä töyhtötiaista. Valo oli vain ongelmallinen ja se vähä mitä sitä oli, tuli hankalasta suunnasta yleensä. Hetkittäisen hyvän auringonpaisteen aikana töyhtis oli jasmiinispensaassa syömässa ja tällöin sen joka puolella risteili oksistoa, joten silloin ei siitä oikein kuvaa saanut. Harmi!
Kuten totesinkin oli valaistusolosuhteet hankalat ja kuvaustilanteen ollessa päällä ei kuvaaja taaskaan muistanut katsoa valotusta ja kompensoida sitä kamerassa. Ensimmäiset kaksi kuvaa jäi kirkkaan taustataivaan takia liian tummiksi. Ylivalotin kahta ekaa kuvaa RAW-muuntimessa 2 aukkoa, vaikka pelkäsin sen operaation nostavan kohinaa pahasti esiin, niin kuin tuossa tapauksessa yleensä käy, ja koska käytössäni oli jo muutekin ISO800 herkkyys. Onneksi tulos ei aivan kelvoton ollut. Toki olisi ollut parempi ylivalottaa ja kameralla edes noin aukon verran, niin tulos olisi voinut olla hyvä.

Keskimmäiset kaksi kuvaa on suht' oikein valottuneet ja neljäs kuva on mielestäni muuten paras kuva, mutta siinä on tuo tausta melko rauhaton...

Kaksi alinta kuvaa taas tulivat reilusti ylivalottuneeksi kun aurinko yllättäen tuli esiin ja minulla oli tuo ISO800 herkkyys ja täysi f/2.8 aukko käytössä. Ehdin hiukan himmentää kamerassa, mutta silti ylivalottui reippaasti. Kahta viimeistä kuvaa onkin RAW-muuntimessa alivalotettu aukon verran, ja sain hiukan sävyjä kaivettua kuvasta esiin. Tässäkin tapauksessa alivalottaminen kamerassa olisi ollut parempi tapa, mutta hyvä näinkin.







Näiden kuvien myötä meni 1000. kuvan rajapyykki rikki, toiseksi viimeisen kuvan kohdalla, tähän blogiin postaamieni kuvien joukossa.

15 kommenttia:

  1. Tiaisia on nyt ihan älyttömästi liikenteessä ! Neljää lajia näin viikonloppuna, mutta en tätä tuulitukkaa, vaikka ensin niin luulinkin. Hyvä, että täältä sekin tintti löytyi. :-)

    VastaaPoista
  2. Todellakin, Justiina, nyt on tiaisia liikkeellä. Viikonlopun aikana niitä oli aivan kuhisemalla lintulaudan ympäristössä jo aamuvarhaisella. Tyypillisimpinä oli talitiainen ja sinitiainen, mutta tulipa muutama töyhtötiainen, hömötiainen ja kuusitiainenkin (ilmeisesti) nähtyä :)

    VastaaPoista
  3. Samat sanat ! Ihan 'jonottivat' laudalle pääsyä. :-) Kuusitiaisia oli yllättävän paljon ja muutama hömökin. Tavalliset talitintit olivat vähemmistönä, koska sinitiainen on selkeästi sitä yleisempi. Tai ainakin minun laudallani.

    VastaaPoista
  4. Hyvä laadukas kuvasarja. Olet onnistunut hyvin saamaan linnun esiin. Mutta en ole oikein lintuja kuvaillut niin en osaa sanoa "oikeaa" kommenttia.

    Kuten sanoit:"Kaksi alinta kuvaa taas tulivat reilusti ylivalottuneeksi kun aurinko yllättäen tuli esiin ja minulla oli tuo ISO800 herkkyys ja täysi f/2.8 aukko käytössä."

    Niin olet saanut hienosti muokattua Raw kuvia. Suosikkini on se eka keskimmäisistä missä tausta on pehmeä ja yksinkertainen. Kiitos

    VastaaPoista
  5. Kiitos Sam :)

    Kun minä aloitin tämän valokuvausharrastuksen, sanoin henkilölle, jolta innoituksen kuvaamiseen ylipäätään sain, että en minä mitään lintuja kuvaa, kuvaan kaikkea muuta...
    No se kaikkea muuta oli aika pian kuvattu, ainakin siltä tuntui :)
    Sitten otin mukaan nämä lintukuvat ja ne veivät mennessään. Tiedän, että niitä on hiukan liikaakin siihen nähden, että olen kyllä kiinnostunut kaikenlaisesta kuvauksesta ja koitan pitää mahdollisuusksien mukaan kuvauskohdevalikoiman laajana.

    Yleensä käy niin, että pimeimpinä talvikuukausina ei ole juurikaan kuvattavaa, eikä kevään, kesän ja syksyn kuvat riitä kantamaan talven yli, vaan tuolla tammi-helmikuulla tulee yleensä sellainen hiljaisempi jakso blogissani.
    Minulla on kyllä suunniteltuna pieniä kuvausprojekteja, jotka voisin tehdä sisällä, mutta tarvitsisin niihin hiukan rekvisiittaa ja välineistöä, esim. ulkoisen salaman, mutta sellaista minulla ei nyt toistaiseksi vielä ole.

    Jos palaan vielä kommenttiisi, niin olet oikeassa, tuo kolmas kuva on hyvä ja siinä on tuo taustakin rauhallisempi ja yksinkertaisempi.

    RAW-kuvat vaativat hiukan enenmmän työtä, mutta niiden avulla voi joskus pelastaa kuvia, joissa on joku seikka, esim. valotus mennyt hiukan pieleen. Mutta ei silläkään tietty mahdottomia voi tehdä.

    VastaaPoista
  6. Töyhtötiainen on yksi lempilintujani, häntä vai niin kovin harvoin tapaa täällä kaupungissa, jos ollenkaan. On aina riemukas hetki jos vilahdukseltakin näkee.

    Pikkutintit ovat kyllä haastavia kuvattavia kun eivät pysy välillä hetkeäkään paikallaan. Juuri kun saa sihdin kohdalleen ja ehtii tarkennusta suunnitella, niin lintu on jo toisaalla. Tämä loppusyksyn häipyvä valo ei juuri auta asiaa, niinkuin sanoitkin.
    MInustakin neljäs kuva on ehkä jotenkin onnistunein, jos sellainen valita pitää. Lintu on siinä jotenkin ilmeikkäin. Minua tuo mainitsemasi taustan rauhattomuus ei juuri häiritse. tavallaan se tuo kuvaan eloisuuttakin, toisin kuin enemmän yksivärinen, "miedompi" tausta. Ehkä rajaamalla kuvaa toisin voisi saada taustaa enemmän hallintaan? Itse varmaan ehkä kokeilisin rajaamista iin että lintu olisi lähempänä vasenta yläkulmaa. Kuvan oikea alakulmahan on oksista vapaa ja siksi ihan miellyttävää kuvapintaa. Tämä ei silti ole mikään neuvo, en neuvomaan ala muiden omien kuvien käsittelyn kanssa. Enkä edes tiedä toimisiko kuva kuitenkaan niin. Jokatapauksessa tuon kuvan taustassa on jotakin josta minä ainakin kyllä myös pidän, sen murretut värit ovat kauniita.

    Olen alkanut itse myös viimein kuvata RAWina, vaikka pitkään tyydyin jpg:hen. Ongelma on minulla oikeastaan nyt vain se, että kuvat vievät niin kuaheasti tilaa että ulkoinen kovalevy täyttyy ihan naurettavaa vauhtia (vaikka iso levy onkin ollut). Otan yleensä aika paljon kuvia per retki enkä retken jälkeen aina ollenkaan heitä kaikkia ei-niin-hyviä kuvia pois tavallaan päiväkirjamaisista syistä, joten kuvien vaatiman tilan karkaaminen käsistä alkaa olla vähän pulma. :P

    VastaaPoista
  7. Kiitos mukavasta kommentistasi Uuvana :)

    En minäkään tuota töyhtötiaista kovin usein pääse näkemään. Siksi sen näkeminen yleensä jotenkin sykähdyttää.
    Ja on aivan, kuten sanoit: valtaosa pikkatiaisista ei kauaa pysy aloillaan, joten hyvän ja terävän kuvan saanti niistä on joskus työn takana...

    Neljännessä kuvassa on tarkennus osunut hyvin kohdilleen ja se on aika teräväkin. Mm. siksi pidän siitä. Töyhtis on siinä, kuten toteat, myös varsin ilmeikäs :)

    Kyllä minulle saa kertoa omia näkemyksiään kuvista ja miten niitä olisi rajannut tai käsitellyt. :)
    Ei se minua haittaa - päin vastoin, siitä pidän että kuulen toisten näkemyksiä. Siitä voi aina oppia!
    Nämä töyhtötiaiskuvat on otettu Sigma 70-200mm f/2.8-objektiivillani, joten näitä on tuon lyhyehkön zoomausvaran takia pitänyt jo kuvankäsittelyssä rajata aika reippaasti. Kamerani tuottaman raakakuvan dimensiot on 4272x2848 pikseliä. Olen jo RAW-muuntimessa rajannut esim. tuota neljättä kuvaa kokoon 1914x1277 joka on enään vain noin 20% alkuperäisestä kuva-alasta. Sitä ei kovin paljoa tuosta enempää kärsi rajata, jottei kuvan laatu kärsi suuremmin. Toki muunnan, ilman lisärajausta, tuon kuvan lopuksi vielä blogikokoon, jossa pisin sivu on 1280px.
    Sen sijaan on totta, että tuota 1914x1277 pikselin rajausaluetta olisin vointu siirtää siten että lintu olisi sijoittunut vasemmalle ylös ja oikealle ja alas olisi jäänyt vapaata tilaa. Hyvä idea!

    Minä olen aina kuvannut RAW:ina. Tunnen tuon sinun kiintolevytilaongelman todella hyvin. Aluksi kuvsin pakkaamattomana RAWina, jolloin yksi kuva oli muistaakseni noin 18 megaa kooltaan. Nyt olen siirtynyt käyttämään cRAW-muotoa (c=compressed), jossa RAW-kuvaa on häviöttömästi pakattu. Tiedostokoot on kuitenkin vieläkin aika isot, eli noin 12 megaa per kuva. Läppärini pienehkö 320 gigan kiintolevy täytyy kuvista nopeasti ja pitäähän sinne jotain muutakin mahtua, joten en voi tallettaa kerralla koko vuoden kuva-arkistoa koneellani, vaan joudun jo kesken vuotta siirtämään kuviani siirtokiintolevyille. Hankalaa, jos pitää sieltä kaivella kuvia takaisin. Olisi mukava saada tuo koko vuoden kuvapankki pidettyä koossa ja vasta vuoden lopussa siirtää se kokonaisuudessaan siirtokiintolevylle.
    Ennen säästelin hieman huonompiakuviakin, mutta nyt karsin aika rajusti, koska tuo tilan kulutus on niin suurta. Toki en heitä ainoaa kuvaa pois, vaikka se olisi huono, mutta yleensä kuvaan runsaasti samaakin kohdetta ja katson sitten koneella ne parhaat ja poistan huonommat.
    Mielestäni, tilaongelmista huolimatta, RAW on ollut minulle oikea valinta. Se mahdollistaa kuvan joustavamman säädön, yleislaadun pysyessä hyvänä (olettaen, että en kuvaamalla ole kuvaa pilannut).
    Siirtokiintolevyjäkin pitäisi olla yleensä kaksi, koska on hyvä pitää kuvat kahdella erillisellä siirtokiintolevyllä, nekin kun voi hajota joskus.

    VastaaPoista
  8. Pidin noista keskimmäisistä, niissä oli lämmintä väriä ja taustakin eloisa, niinkuin tämä töyhtis ikään. Tuolla meidänkin laudoilla käy kuhina, yhtä aikaa näkyvillä viiden sorttiset tintit. Niitä on tosi hauska seurata. Samoin ajattelin, etten lintuja kuvaa, mutta tulehaan noista pihalinnuista kuvia otettua, jos joskus sais tosi hienon kuvan.

    Yhdessä vaiheessa ajattelin kokeilla sitä RAW-kuvausta ja kokeilinkin muutaman kuvan, siihen jäi. Ei kärsivällisyys riitä kuvien säätöön. Yritän panosta noihin normaaleihin otoksiin.
    Olihan mulla kyllä vaikeuksia siirtää kuvat koneelle. Kamerassa kuvat olivat, mutta ohjelma ilmoitti, ettei ole kuvia. Sitten sain jotenkin ne koneelle, kun ohitin valmiin siirron, mutta kuvien jälki oli niin surkea, että kauhistuin, jätin asian siihen.
    Ehkäpä joskus vielä palaan asiaan, mutta jos ne vievät niin hirveästi tilaa. Onko se säädelty RAW niin ylivertaisen parempi kuin jpg.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Pehmyt piirto :)

    Nuo keskimmäiset ovatkin parhaat sikälikin kun ne on lähimmäksi oikein valottuneita suoraan kamerassa :)
    Siksi värikin on suht' sopivan lämpöiset.

    Kyllä lintuja on hauska seuraila ja koittaa ottaa kuviakin. Joskus aina saattaa onnistuakin. :)

    Kukin kuvaa niin kuin parhaaksi näkee, JPG on suosittu formaatti, jotkin vannoo RAWin nimeen. Kumpikin on oikeassa.

    Ei säädetty RAW ole ylivertaisesti parempi kuin JPG. Ero on siinä, että JPG on jo "valmis" kuva, siinä on värilämpötilat, kontrastit saturaatiot jne. jo "kiinni" eikä niitä saa käytännössä pois, joskin niitä voi vielä säätää. JPG on myös häviöllisesti pakattu, eli jos säädät JPG kuvaa ja tallennat sen uudelleen JPG:ksi, niin siinä tulee jos kaksi häviöllistä JPG muutosta. Minä en katsele pikseleitä suurennuslasilla, mutta joku fanaatikko saattaa katsella ja löytää merkittäviä eroja :)
    Sen sijaan RAW on raakakuva, jossa ei ole mitään säätöjä. RAW voi hyödyntää kameran astuksia, ja liittää ne RAW kuvaan ns. RAW-muuntimessa (ohjelma), mutta voit laittaa myös omat säädöt kuvaan. Voit säätää värilämpötilat jne. ja muutokset tehdään kuvan "kopioon" joka tulee kun kuva "kehitetään" RAW-muuntimessa. Säädetty kuva talletetaan yleensä esim. TIFF-muodossa (häviötön, laatu ei heikkene) ja alkuperäisnen kuva jää koskemattomaksi ja voit kokeilla muita säätöjä siihen. Ero on siis lähinnä siinä, että RAW kuvaa voi muokata loputtomasti ja asetetut muutokset voi aina resetoida alkuperäisestä kuvasta.

    VastaaPoista
  10. Vannomatta paras, eihän lintuja voi olla kuvaamatta! No, ei varsinkaan töyhtötinttiä, on hän sen verran hurmaava olento. Mainiota, että sinäkin sait töyhtiksestä kuvia. Oikea hyvän mielen lintu on hän. Metsässä pikku punkkarin tapaakin useammin kuin ruokintapaikalla, liikkuu yleensä muiden tiaisten mukana parvessa. Viimeksi näin tämän kuusitiaisten kanssa lentelemässä kuusesta toiseen ruoanhaussa.

    VastaaPoista
  11. "Sen sijaan on totta, että tuota 1914x1277 pikselin rajausaluetta olisin vointu siirtää siten että lintu olisi sijoittunut vasemmalle ylös ja oikealle ja alas olisi jäänyt vapaata tilaa."

    Juuri tätä tarkoitin. Niinkuin sanoit, ei ole tarkoituksenmukaista enää yrittää saada lintua isommaksi croppaamalla kuvaa tuon enempää.
    Kiva jos ideasta oli hyötyä. :)

    Kiintolevyistä: minua aina hirvittää tuo ajatus, että jos ulkoinen levy posahtaa niin menee valtavasti kuvia sen siliän tien. Yleensä minulla onkin kuvakansioista vielä toinen backup-kopio toisella ulkoisella kovalevyllä. Tylsää hommaa se kyllä on, ensin siirrellä kuvat ensimmäiselle ulkoiselle, sitten koittaa muistaa päivittää tuota vielä toiselle ulkoiselle varmuuskopioina... Olen ajatellut seuraavaksi hankkia ns. mirror-tyylisen ulkoisen levyn, eli sellaisen jossa on kerralla kaksi erillistä levyä samassa kuoressa ja joka automaattisesti tallentaa varmuuskopion kaikesta mitä levylle siirrät. Sellainen toisi mielenrauhaa eikä tarvitsisi sählätä useiden ulkoisten levyjen kanssa koko ajan ees taas.

    VastaaPoista
  12. Kiitos kommentistasi Irma :)

    Olet oikeassa, lintuja ei voi olla kuvaamatta, mutta en tajunnut tätä heti tuolloin, kun valokuvausharrastuksen pari vuotta sitten aloin. Tuntuu aika hassulta, että en tuolloin, enkä sitä ennen ollut oikeastaan kiinnittänyt lintuihin mitään erityistä huomiota. Sittemmin ne ovat alkaneet kiinnostaa kovastikkin :)
    Koitan kuitenkin, kuten totesin, pitää valokuvauskohteeni nyt sitten, tuosta alkuajan hassusta rajausyrityksestä hiukan viisastuneena, avoimena. Kuvaan mitä kulloinkin kiinnostaa tai mitä vaan kiinnostavaa tulee eteen.
    Nyt tuli eteen tämä töyhtötiainen ja kiva oli yllätys. Mukavaa oli vielä, että sain siitä kohtalaisia kuvia :)

    VastaaPoista
  13. Aivan, Uuvana, minuakin hirvittää tuo kiintolevyn posahtamis mahdollisuus, siis joko läppärin tai varmuuskopion. Minulla on tällä hetkellä kaksi siirtokiintolevyä, mutta kummallakin on eri aineistoa. Ne pitäisi vielä kopioida toisilleen ristiin, että molemmissa olisi sama sisältö, ainakin valokuvista, mutta ei mahdu! Kenties sieltä pitää raivata jotain epäolennaista pois sitten, kun molemat on sentään 1000 gigan levyjä...

    Tuon varmuuskopioinnin helpottamisen takia haluasin, että voisin tallentaa ensin koko vuoden kuvat tähän läppärille (toki otan sellaisella varmuuskopiointi ohjelmalla noin kerran kahdessa viikossa läppärillä olevista kuvakansioista ajantasaisen "mirrorin" siirtokiintolevylle) ja sitten vuoden lopussa kun kansiot on järjestyksessä jne. niin kopioisin ne samalta istumalta kahdelle eri kiintolevylle. Tämä ei ole nyt onnistunut kun läppärin kiintolevy on liian pieni.

    Olen myös ostamassa nyt loppuvuonna lisäkiintolevytilaa, jotta sisi noilta kahdella muulta kiintolevyltä edes ne kuvat tallelle toiselle kiintolevylle, ihan vain varmuuden vuoksi. Olisi kauheaa, jos kuvat häviäisivät jonnekin jonkun syyn takia...

    Olen myös harkinnut tuollaista valmiiksi peilaavaa kiintolevysysteemiä tai NAS:ia (Network Attached Store) jossa voisi ehkä käyttää verkkopiuhaa USB:n sijaan. Nykyiset USB 2.0 kiintolevyt on hitaita tiedonsiirrossa ja läppärini ei tue uusia USB 3.0 kiintolevyjä, jossa siirtonopes on parempi.
    Jotain pitää kuitenkin tehdä varmuuskopioiden varmistamiseksi, mielummin ennemmin kuin myöhemmin :)

    VastaaPoista
  14. Töyhtötiaisesi on varsinainen linssilude. Osaa poseerata ja tuo 'kampaus' tekee siitä hellyttävän näköisen. Pidän toiseksi alimmaisesta erityisesti. Toiseksi ylin on melkein yhtä symppis. Myös jäkäläinen oksa on kaunis.

    VastaaPoista
  15. Kiitos kommentista Delilah :)

    Tuo töyhtötiainen on minustakin oikein sympaattinen ja kuvauksellinen. Työhtö tuo sille ilmettä :)

    VastaaPoista

Vaikka Anonyymi -kommentti mahdollisuus on olemassa, niin ole hyvä ja käytä mielummin Nimi/URL -vaihtoehtoa sekä itsesi yksilöivää nimimerkkiä. Kiitos!