Tämä seuraavakin postaus on takauma, mutta ei kauhean kaukaa. Kuvat on otettu aivan syys-lokakuun vaihteessa - siis alle kaksi kuukautta sitten - kasvitieteellisessä puutarhassa (Kaisaniemi). En ole nyt aivan satavarma, että kyseessä olisi amiraaliperhonen, mutta en muutakaan vaihtoehtoa keksinyt. En tiedä oliko se jäänyt muuttoreissultaan jälkeen vai miksi se vielä oli täällä, mutta lämpöisen paikan oli löytänyt tuo, levähdyspaikakseen.
Tänä nyt vallitsevana pimeänä vuodenaikana ei ole kovinkaan paljoa kuvattavaa, joten täytyy turvautua näihin kesän ja syksyn tallenteisiin niin kauan kun niitä riittää. Lisäksi hiukan laiskottaakin, joten en jaksanut alkaa kuvia erityisesti käsittelemään. Pistin perusasetukset RAW-muunnosohjelmaan. Tein rajauksen, blogikokoon muuton ja JPG:ksi tallennuksen suoraan RAW-muunnosohjelmasta. Näillä perusasetuksilla tuli kuvista mielestäni riittävän hyvät eikä enempään käsittelyyn ollut mielestäni tarvetta. Säästyihän tuossa aikaakin, kun "ylimääräisiä" vaiheita jäi pois :)
Minulta jäivät amiraalit tänä vuona kokonaan näkemättä, en tiedä oliko vähemmän vaellusta tällä seudulla vai olinko vain jotenkin väärään aikaan väärässä paikassa. Aika myöhäinen "lintu" tämä yksilö tosiaan.
VastaaPoistaViimeisessä kuvassa on erityisen kauniisti perhosen "palloista rakentuvat" tuntosarvet sen varjoa vasten. Puun mukana kaartuva ja puun omaan varjoon yhdistyvä siiven varjo on jotenkin vaikuttava elementti.
Kiitos kommentista Uuvana! :)
VastaaPoistaLuin jostain, että Amiraaliperhosella voi olla samana vuonna kaksi sukupolvea; ensimmäinen keväällä toukokuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle.
Mikäli amiraaliperhosella on kanta Suomessa, keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö lentää talveksi etelään, se ei kestä Suomen talvea.[Lähde: Wikipedia]
Tämä minun näkemä perhosyksilö saattoi siis olla tuota ns. toista sukupolvea. Mutta silti se oli mielestäni aika myöhään vielä täällä.
Tuossa kohden, missä perhonen lepäili, muodosti lämmin auringon valo, puun runko ja perhonen varjoineen mukavan yhdistelmän, jota oli mukava katsella.
Hienoja kuvia, tulee iha kesä mieleen perhosista ja valosta.
VastaaPoistaKaikki kuvat ovat juurisopivasti valoisia, eikä terävyydessäkään vikaa ole. Vielä kun oisit saanut makro kuvan tuntosarvista tai jostain muusta vastaavasta postaus olisi ollut täydellinen : )
Kiitos kommentista Sam :)
VastaaPoistaJa kuvittele, noiden kuvien otosta on vain noin 2 kk aikaa... :)
Makrokuva olisi ollut epäilemättä hyvä idea juuri tuossa kohden. Minulla ei vain vielä ole oikeaa makro-objektiivia, vaikka olen toki sellaisesta haaveilut ja olen eri vaihtoehtoja katselut. Nyt tällä hetkellä ei ole sellaiseen varaa, mutta ehkä tulevaisuudessa sitten...