Viime viikonloppuna koitin tarkkailla kameran kanssa lintuja lintulaudalta ja sen läheisyydestä. Onnistuinkin kuvaamaan mm. edellisessä postauksessa olevat hömötiaiset ko. kuvaussession aikana. Katselin aina välillä myös lähistön puihin toivoen, että siellä olisi jotain lintuja valmiudessa tulemaan lintulaudelle syömään. Sivusilmällä havaitsin eräällä puunrungolla sitten tutun oloista liikettä. Ryhdyin tuota liikehdintää tarkkailemaan tarkemmin ja hetken kuluttua oli lähes varma, että nyt on kyseessä puukiipijä, jonka olen vain kerran aikaisemmin nähnyt. Sen tyylistä ei juuri voinut kuitenkaan erehtyä.. Lintu etenee tyvestä latvaa kohden kiipeilemällä runkoa pitkin. Liikkeet on varsin nopeita, se ei juuri paikallaan pysy.
Kuten asiaan ja tuuriini kuuluu, oli lintu kunnollisia kuvia ajatellen suht'kaukana. Ryhdyin kutenkin sitä tähtäilemään kamerallani, vaikka sen perässä olikin vaikea pysyä ja välillä sen kadotinkin. Otin runsaasti kuvia, ja jotkin onnistui välttävästi. Hyviä ei ollut oikeastaan yhtään. Lintu oli kovin varjoissa ja toisaalta välillä puun rungon takaa näkyi taivas, jolloin kontrasti lisääntyi ja lintua oli vaikeampi erottaa. Lisäksi kuvauskulma oli varsin jyrkkä...
Kuvia on rajattu reilusti ja olen hiukan koittanut avata varjoja, jotta linnusta saisi edes joten kuten selvää.
Ylimmäisestä en heti lintua edes löytänyt ;)
VastaaPoistaMutta kolme muuta on ihan hyviä, vaikka kroppaamisen jo erottaa kuvasta.
Minä olen varsinaisen lintukyttäyksen luovuttanut, putken pituus ja omat taidot ei vain riitä.
No ei ihme että ei meinaa löytyä lintua kuvista, minulla on runsaasti kuvia tuosta linnusta (ainakin luulen että lintu on kuvassa), en vain meinaa löytää sitä, kun varjot on voimakkaat jne. :)
VastaaPoistaTuo on totta, että kroppaamisen erottaa, tarkkuushan siinä kärsii selvästi, kun paljon kroppaa. Olis ehkä voinut hiukan löysemmän rajauksen ottaa, mutta toisaalt ahalusin saada linnun esiin. Kompromissi siis.
Pitkällä putkella on hankala seurata vilkkaasti liikkuvaa lintua. Silti 100 mm pitempi putki olisi auttanut varmaan jo kummasti. Ei olisi tarvinnut rajata kuvankäsittelyssä näin paljoa...
Oli myös niin, että kuvaustohinassa zoomi lipsahti 400 millistä -> 360 mm vahingossa, näistäkin kuvista kai yhdessä on 400 mm:n sijaan 360 mm käytössä. Tuli siis tohkeissaan tuhlattua arvokkaita millejä objektiivista...
Hienoja kuvia kuvia. Puukiipijällä on mielenkiintoinen suojaväri.
VastaaPoistaKiitos Suloensio! :)
VastaaPoistaTosiaan Puukiipijä tuntuu mukautuvan varsin hyvin taustaan usein. Lisäksi se etene varsin nopein pyrähdyksin, joten sen valokuvaaminen on haastavaa.
voi kun joskus edes NÄKISIN tämän lajin!
VastaaPoistaToivon, että näkisit, tikka. Se on hauskaa seurattavaa. Se yleensä lähtee puun juurelta ja siitä lähtee rivaksti, puuta kiertäen, kiipeämään ylöspäin. Ilmeisesti se hakee ravintoa puun pinnalta/kuoresta...?
VastaaPoistaSitten kun puu on käyty läpi, niin se vaihtaa seuraavaan puuhun :)
Minullahan on käynyt siis tuuria, kun olen tämän linnun kaksi kertaa nähnyt ihan mökin pihapiirissä. Toisen kerran näin se sisältä ja menin sitten ulko koittamaan ottaa siitä kuaa, mutta minulla oli tuolloin vain sen 18-70 mm objektiivi, joten sillä ei oikein ulottunut...
Toisella kertaa huomasin puukiipijän ihan vahingossa, kun tarkkailin kameran kanssa pääasiassa lintulaudan lintuja.
Jostain luin pihabongauksen tuloksista sen verran, että puukiipijöitä olisi tänä vuonna ollut tavanomaista vähemmän...
Muutamia muitakin pikkulintuja on ollut vähän, punatulkkuja ei ole näkynyt ollenkaan, kun viime vuonna niitä oli minunkin nähtävissä runasaasti. Viherpeippoja ei ole näkynyt myöskään. Niihin iski ilmeisesti joku loinen...