Kävin vajaa pari viikkoa sitten katsomassa "vakiopaikassani", joko siihen kohtaan järveä muodostuneesen suojaiseen poukamaan olisi saapunut silkkiuikkuja, niin kuin yleensä on ollut tuohon aikaan tapana, ja olihan sinne. Jos oikein havaitsin, niin neljä pariskuntaa uiskenteli siellä, pesäpaikkaa hakien. En tiedä mistä johtuu, mutta yleensä runsaana rantoja verhonnut kaislikko oli melkein tyystin poissa tai ihan laossa ja sitä oli vain paikotellen metrin puolentoista paksuinen raita rannassa, siellä täällä. Olisiko rantaa ruopattu vai kylmähkö kevät vain viivästyttänyt kaislikonkin heräämistä...en osaa sanoa.
No, joka tapauksessa, kävin tänään alkuillasta katsomassa mitä tuolla mainitussa paikassa nyt puuhataan. Havaitsin, että ainakin kaksi pariskuntaa oli jäänyt pesimään tuonne. En tiedä minne kaksi muuta oli mennyt, ehkä olivat hiukan etäämpänä.
Eräs pari oli tehnyt pesänsä lähelle rantaa. Kävelytieltä, joka kulkee ihan rannassa, on hyvä näkymä pesälle ja pysähdyinkin kuvaamaan siihen. Koitin kuvata nopeasti, koska kuten kolmannesta kuvasta voi aavistaa, oli silkkiuikku hiukan hätääntynyt ajoittain ja äänteli kiihkeästi. Kenties puolisoaan, jota ei tuolloin näkynyt missään, kutsui apuun...
Toinen pari olikin tehnyt, viisaasti, kelluvan lautan, joka oli irrallaan olevan oloisesti keskemmällä lahdelmaa. Siinä näytti olevan molemmat puolisot paikalla, kun koiras ajoittain pistäytyi pesällä. Pistin tästä nyt vain yhden kuvan, kun ilta aurinko tuli hiukan hankalasta suunnasta tuohon kohtaan, eikä kuvista tullut kovinkaan hyviä. Ja olihan tuo kelluva pesäkin selvästi kauempana - joskaan ei mahdottoman kaukana - noihin ekoihin kuviin verrattuna...





















