Odotan, että tammikuulla voisi taas olla mahdollista nähdä esim. koskikaraa, mutta sitä odotellessa postaan jälleen kuvia viime kesältä. Tällä kertaa, vaihtelun vuoksi, hyönteisiä. Tai oikeammin kyseessä on yksi hyönteinen, tarkemmin kovakuoriainen. En vain ole aivan varma onko kyseessä Kultakuoriainen vai Kuparikuoriainen. Ovat melkolailla saman näköisiä. Hiukan enemmän olen tällä hetkellä kuparikuoriaisen kannalla.
Kuvat on otettu heinäkuun lopussa, mökin lähistöllä olevalla pienellä niityllä, jossa tuntuu melko mukavasti viihtyvän perhosia ja hyönteisiä, joskus näitä kovakuoriaisia myös.
Kelpaa siinä kauniin kuoriaisesi keikailla kuihtuneitten kukkien keskellä! Niin se näyttää vielä kauniimmalta kuin jos lepäilisi vihreällä nurmella. Tuommoisen olen joskus tainnut nähdä itsekin tietämättä sen nimeä. Lapsuudenkotini tontilla vipelsi monenlaisia ötököitä. Eniten kauhistusta herätti kuolemankelloksi mainittu. Huhu tiesi kertoa, että se kuulemma saattoi aiheuttaa talon luhistumisen, jos pääsi seinähirsiä nakertamaan. No, en tiedä, oliko puheissa perää. Viinimarjapensaissa törmäsi marjankeruuaikaan leppäluteeseen, jolla oli kulmikas selkäpanssari ja joka maistui tosi pahalle, jos joutui marjojen seassa suuhun. Haisikin mokoma. Porkkanapenkissä hurjasteli keltainen juurimato, joka muuttui isona kiiltäväksi mustaksi kuoriaiseksi nimeltä seppä. Jos nyt oikein muistan, se teki mahtavia hyppyjä ilmaan, jos pelkäsi joutuneensa ahdistelluksi.
VastaaPoistaKiitos kommentista Delilah :)
VastaaPoistaOsa koppakuoriaisista on todella näyttäviä. Sellainen on mm. tämä minun kuvaamani, olipa se nyt kulta- tai kuparikuoriainen. Kumpikin on varsin yleinen suomessa, mutta ei niitä aivan joka päivä näe. En kuitenkaan ihmettele, että olet tämän nähnyt luonnossa. On se kuitenkin tosiaan hyvin yleinen. Valokuvauskohteeksi nämä sattuvat minulla harvemmin, joten mukava on näitäkin välillä koittaa kuvata.
Kuten tuossa kommentissasi kerrot, on maaseudulla ja niityillä monenlaista vipeltäjää. Pitäisikin välillä keskittyä katsomaan alas, sen sijaan että tiirailee ylös puihin koko ajan :)
Olen itsekin törmännyt tuolla mökkitontillamme luteisiin. En tiedä olenko leppäludetta nähnyt, mutta ns. metsäluteita olen nähnyt ja niistä lähtee todella vastenmielinen lemu. Jos sattuu kädellä vahingossa koskemaan, niin pakko on kädet kuurata perusteellisesti.
Luteista olen postannut aiemmin kuvia täällä ja täällä.
Kiitos hauskasta lapsuudenkoti aikojesi muisteluista :)