Hömötiainen

 

  

  

  

Hiukan viikonlopun kuvasatoa...

Eli pieniä lintuja on taas, ja neljä kuvaa on ehkä liioittelua, mutta olen itse niin tyytyväinen näihin kuviin, että päätin sitten laittaa neljä kuvaa tästä hömötiaisesta. Toivottavasti tämä nyt on hömötiainen, kun kovasti pohdin lintukirjan kanssa, että onko kuusitiainen vai hömötiainen, mutta päädyin nyt hömötiaiseen sitten. Mielestäni nämä ovat nyt toistaiseksi parhaat pikkulintukuvat, jotka olen kuvannut. Nämä on kuvattu käsivaralla, sillä Sigma 120-400 mm -objektiivilla 400 mm:n polttovälillä ja lintu oli noin 4-5 metrin päässä. Näitä kuvia on ihan hiukan rajattu, mutta ei paljoa. Kuvausolosuhteet oli hankalat, taivas tukkoinen eikä siis juurikaan vallitsevaa valoa. Poikkeuksellisesti kuvasin tällä kertaa suljinprioriteetilla ja pistin 1/500 sek. suljinnopeudeksi, jotta kuviin ei käsivaralta kuvataessa tulisi niin herkästi tärähdyksiä. Kamera laittoi aukon tietty maksimiin ja autoISOn tappiin, eli ISO1600:aan. Kuvat saattoivat silti hiukan alivalottua, mutta senhän saa kohtuudella korjattua kuvankäsittelyssä. Myös kohinanpoisto kuvankäsittelyssä onnistui tyydyttävästi. Tein kohinanpoistoa sekä RAW konvertterissa, että PSP:ssä.

Tosiaan tuli varsin terävät ja tärähtämättömät kuvat mielestäni, hankalista olosuhteista huolimatta. Aina voi parantaa, mutta olen tyytyväinen kyllä näihin. Toiseksi ylin on suosikkini näistä.

Talitiainen

 

  

  

Ei taaskaan mitään lintu- tai kuvaerikoisuuksia, mutta postaan nämä talitintti-kuvat ihan huvin vuoksi, vaikka olen kait joskus aiemmin kuvia ko. linnusta tänne postannut. Kovin on hiljainen talvi ollut lintujen suhteen. Punatulkkuja ja viherpeippoja ei ole näkynyt käytännössä ollenkaan, vaikka viime talvena niitä oli runsaasti. Muistelen, että radioissa puhuttiin syksyllä, että viherpeippoja oliis kohdannut joku sairaus, joka ne olisi lähes tyystin vienyt, en tiedä pitääkö paikkaansa, mutta ei niitä kyllä näy missään.

Lintulauta on saanut olla varsin rauhassa eikä ruokaa ole paljokaan tarvinnut lisäillä, niin harvaa on olleet satunnaiset lintujen vierailut. Lähinnä vierailijoina on olleet talitiaiset, sinitiaiset ja kuusitiaiset. Muut yleiset pikkulintulajit ovat harvemmin nähtyjä, ainakin vaikuttaa siltä tänä talvena. Näiden pikkulintujen kuvaus on sikäli hankalaa, kun lintulaudan vierssä on aika tiheä Jasmiini-pensas, ja linnut menevät siihen mielellään syömään. Vaikea tarkentaa, kun oksistoa menee sikin sokin aika tiheästi ja linnut menee sinne pensaan keskelle yleensä, eikä jää reunalle, josta voisi jonkin kuvan kohtuudella saada otettua.

Oravia jälleen

 

  

Kuva-aiheissa ei ole nyt mitään uutuuksia, vaan näitä jo varsin tuttuja teemoja kahlaan edelleen. Olen aiemminkin oravia kuvannut, lintulaudallakin, ja tänne kuvia niistä laittanut. Tosin nämä kuvat on kyllä varsin tuoreet, noin viikko sitten otettu, eli ei ole sentään vanhaa kuva-aineistoa.

Ensimmäinen kuva on kohtuullisen hyvin onnistunut, vaikka se on kuvattu sisältä ikkunan läpi. Kuvaa ei tarvinnut kovinkaan paljoa rajata. Kun koitin lähteä ulos kuvaamaan tuota oravaa, niin heti kun avasin ulko-oven, ponkaisi orava pitkän loikan ja kipitti puuhun (alin kuva) tarkkailemaan tilannetta. Alinta kuvaa on kohtalaisen reilusti rajattu, kun orava meni tosiaan hieman kauempana olevaan puuhun.

Marjat talvella

 

Alkavan hämärän aikoihin salaman avustuksella kuvattu talvinen marjaterttu. Ei aavistustakaan mitä marjoja lienevät, mutta epäilen, että eivät ole ihmiselle syötäväksi kelpaavia.

 

Isokoskelo

 

Pidemmittä puheitta: Isokoskelo. Näitä uiskenteli pari kappaletta Helsingin Vanhankaupunginkosken sulassa...

Koskikara

 

 

Tikan kuvista saadun vinkin ja inspiraation innoittamana lähdin katsomaan josko Koskikaran löytäisin minäkin ja löytyihän se :)

Kuvat on kyllä selvästi heikompilaatuisia kuin Tikan, mutta ei se mitään. Olen tyytyväinen, että tämän herttaisen palleron näin livenä ja sain muutaman kuvan napsaistua, vaikka nämä ei laadullisesti kehuttavia olekaan. Auringonvalo oli jo katoamassa ja kuvaus paikatkin oli varjossa, joten linnun piirteistä ja väreistä ei juuri selkoa saa. Kuvia on voimakkaasti rajattu, koska kuvausetäisyys oli aika pitkä ja käytössä oli vain 250 mm maksimipolttovälillä varustettu zoomi. Tai oli pitempikin zoomi käsillä, mutta kun sitä ryhdyin vaihtamaan kameraan, niin koskikara siirtyi toisaalle, eikä enään tullut tähtäimeen...paitsi taas sitten (alin kuva) kun olin vaihtanut takaisin lyhyempään zoomiin :(

On todettava, että sitkeä sissi tuo koskikara. Se uida mulikoi lähes nolla asteisessa vedessä ja sitten seisoskeli -14°C asteisessa ilmassa jään reunalla huilimassa. No käytännössä vedessä oli lämpöisempää kun ilmassa :)

Olisi ollut kiva saada kuva koskikarasta kunnon aurinonvalossa ja pitemmällä zoomilla, mutta kaiken kaikkiaan olen iloinen, että näin tuon veikeän uimarin :)

Kenties joskus saa mahdollisuuden kuvata sitä uudelleen...

Lokkikavalkadi

 

 

 

Ohessa hieman sekalaista lokkikuvastoa viime kesäkuulta. Linnuista lokkeja tuli kuvattua eniten. Ehkä siksi, että niitä on helpoiten "saatavilla". Toisaalta lokeissa on jotain. Jotain erikoista. Liike, asento, liito...röyhkeys! Onhan noita hyvä ominaisuuksia :)

Kynttilät

 

Kynttilöitä tuli kuvattua joulun aikoihin paljon ja hartaudella, monesta suunnasta ja sommitelmasta. Näitä voisi postata lisääkin, jos jotain vain kiinnostaa nähdä niitä. Vuodenaikaan sopii ainakin hyvin...

Näissä kuvissa ei kuvankäsittelyssä ole puututtu taustaan ollenkaan (eli sitä ei ole "maalattu" mustaksi tai tehty mitään muutakaan käsittelyä sille) vaan tausta tuli ilmeisesti mustaksi siksi, kun käytin kameran valotuksen mittauksessa keskustapainotteista mittaustapaa. Näin tausta jäi hyvin tummaksi, suorastaan mustaksi. Sopii näihin kuviin mielestäni hyvin. Kynttilä kuvauksissa kokeilin paljon erilaisia syvyysterävyyksiä, eli aukoilla tuli pelattua paljon.