HDR-kuvat luodaan yleenä kolmesta tai useammasta eri valotusajoilla kuvatuista kuvista, jotka on kuvattu siis samasta kohteesta "samoilta jaloilta". Yleensä käytetään apuna siis jalustaa tai vastaavaa. Kuvien valouserona pidetään nyrkkisääntönä ±2EV:n eli aukon valotuseroja. Kuvat kuvataan siis yleensä -2EV...0EV...+2EV:n välein. 0EV on ns. oikea valotus kohteesta. Itse olen kokenut, että ±2EV:tä on usein "liikaa", joten käytän itse varsin usein ±1.7EV:n valotuseroja. Niin seuraavissakin kuvissa. Kuvat on kuvattu ehkä hiukan liian pimeässä, mutta ei haitanne tässä tutoriaalissa.
----
(tämä osa lisätty 15.11.2009)
Kamerani Sony a300:n kennon laatu ei ole paras mahdollinen, eikä se oikein "pidä" (tai minä en pidä oikeammin) pimeässä kuvattaessa suurista herkkyysasetuksista, koska kohina lisääntyy selvästi. Yleensä kuvaan ISO100 herkkyydellä, mutta nyt oli jo "liian" pimeää, joten jouduin käyttämään ISO200 herkkyyttä saadakseni järkevät valotusajat. Kamerani maksimivalotusaika on näet 30 sek., jollei "bulb"-asetusta oteta huomioon, ja kuten tuossa hieman alempana olevasta kuvasta näkee on siinä jo 15 sek. valotus. Jos herkkyys olisi ollut ISO100, olisi valotusaika ollut jo lähellä, tai ylikin, 30 sekunnin maksimin. Lisäksi minusta itsestäni on sopivaa, jos maksimi valotusaika on noin 15 sek. HDR-kuvan "ylivalotuskuvassa", pimeällä kuvatessa. Tämä on vain oma mieltymys ja tottumiskysymys.
Yleensä maisemakuvissa suositaan hieman pienempää aukkoa (suurempi f-luku), jotta saadaan syvyysterävyyttä, mutta näissä näin pimeässä otettavissa HDR-kuvissa käytän käytettävissä olevaa maksimiaukkoa juurikin tuon minulle sopivan valotusajan saamiseksi. Hieman valoisemmalla olisin voinut käyttää, ja olen käyttänytkin, pienempää aukkoa.
Kamerassani on kyllä valotuksen haarukointi "Auto Exposure Bracketing" (AEB), mutta se valitettavasti on rajoittunut -0,3EV...0EV...+0,3EV tai -0,7EV...0EV...+0,7EV haarukointeihin, ei siis edes kokonaista aukkoa, joten sitä ei voi käyttää HDR kuviin. Tarvittaisiin siis -2EV...0EV...+2EV (tai lähes tämä) eli noin 4 aukon haarukointi. Tästä syystä käytän HDR kuvia ottaessani manuaaliasetuksia. Asetan aukon ja säädän ajan katsoen kameran valotusmittarin EV-lukuja. Otan siis kuvan kerrallaan ja säädän ajan jokaisen kuvan jälkeen uuteen EV-lukuun. Voisin käyttää kaukolaukaisinta, ja se olisikin hyödyllinen jos kamerassani olisi riittävän laaja AEB, mutta nyt käytän yleensä kameran 2 sekunnin viiveajastusta, jotta kuvaan ei tule laukaisijan painamisesta tärähdystä. Kuvaan myöskin, luonnollisesti, jalustaa hyväksikäyttäen. Valkotasapaino on minulla Auto-asennossa ja käytän valotuksen mittaukseen keskustapainotusta (ei piste siis) johon yleensä osuu ne valoisimmat alueet. Olen joskus kuvannut pimeässä myös kokokuva-alan valoisuuden huomiovaa matriisimittausta käyttäen, mutta valotusajat menee ihan erilaisiksi (lyhyemmiksi) ja kuvista tulee minusta huonompia.
Tarkennuksessa käytän pistetarkennusta objektiivin keskeltä. Yllättäen en ole huomannut hyödyntää, tarkennettuani ekan kuvan, siirtymistä manuaalitarkennukseen, mikä olisi loogista, vaan olen tarkentanut kameran tarkennusautomatiikalla jokaisen kuvan erikseen. Olisi tosiaan ollut järkevää käyttää automaattitarkennusta ekaan kuvaan ja sitten vaihtaa manuaalitarkennukseen, eikä koskea siihen kuitenkaan. Tähän asti kamera on pääasiassa tarkentanut aina oikein eri HDR-valotusten ottojen yhteydessä, mutta muistelen, että joskus on alkanut tarkennus sahaamaan. Tämäkin olisi vältetty kun olisi vaihtanut manuaalille ekan kuvan oton jälkeen. Kuvaan usein HDR-kuvat ns. vyötärötasolta, joten tarkennuksen jne. asiat katson yleensä kameran live view -näytöltä, en optiselta etsimeltä.
---- (lisäys päättyy)
Seuraavassa siis lähtökuvat, jotka on kuvattu syyskuun loppupuolella klo 20:30 aikoihin, ja joista HDR kuvaa lähdettiin rakentamaan. Kuvat on otettu SONY a300 -kameralla RAW-muotoon ja konvertoitu 8-bittiseksi TIFFiksi Sonyn Image Data Converter (IDC) -ohjelmalla. Tiedän, että jotkin "HDR tosiharrastajat" :) tekee 16-bittisiä TIFFejä, mutta minusta ne tekevät vain turhan isoja tiedostoja. Itse olen tyytynyt siis 8-bittisiin.
-1.7EV, aukko f/4.5, 35 mm, 1 sek., ISO200
0EV, aukko f/4.5, 35 mm, 4 sek., ISO200
+1.7EV, aukko f/4.5, 35 mm, 15 sek., ISO200
Seuraavaksi yllä olevat kuvat ladataan Photomatix -ohjelmaan. Painetaan "Generate HDR image" -nappia, jolloin ohjelma kysyy mitä kuvat otetaan mukaan (kts. kuva alla).
Seuraavaksi annetaan ohjelmalle ohjeita, kuinka kuvat tulisi kohdistaa keskenään ja käytetäänkö kromaatisen aberraation ja kohinan poistoa (itse en näitä yleensä käytä tässä vaiheessa). Muut käyttämäni asetukset näkee alla olevasta kuvasta.
Tuloksena on alla olevan kuvan "raaka" HDR-kuva, joka ei vielä näytä oikein miltään, vaan sille pitää antaa tonemapping-käsittely, jolla kuvan sävyt saadaan silmällä ja monitoreilla katseltavaan muotoon. Painetaan Tone Mapping-nappia.
Kuvaan vaikuttavat säädöt on vasemmalla palkissa. Kokeile eri säätöjen vaikutusta ja kun olet tyytyväinen niin luo HDR-kuva. Voit katsoa alla olevasta kuvasta millaiset säädöt minä tein kuvalle ennen kuin painoin Process-nappia, jolloin "tonemapattu" HDR-kuva luodaan.
Tuloksena on "valmis" HDR-kuva. No ei se oikeasti ole vielä loppuun asti käsitelty, vaan käsittelyä jatketaan kuvankäsittelyohjelmassa. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa on aika paljon yksittäisiä punaisia, vihreitä ja sinisiä väripikseleitä, jotka häiritsee ja ne on poistettava kuvankäsittelyssä. Se miksi niitä tulee, johtunee kamerani kennosta ja pitkistä valotusajoista.
Kuvankäsittelyssä (PSP) teen siis vielä jonkin verran käsittelyä kuvalle. Se mitä kuvalle tehdään riippuu kunkin mieltymyksistä. Itse aloitin HDR-kuvan kohinanpoistolla, jonka jälkeen rajasin kuvan. Päädyin panoraamamaiseen rajaukseen. Rajauksen jälkeen poistin kloonaustyökalulla yksittäiset punaiset, vihreät ja siniset pikselit. Sitten muutin kuvan blogikokoon ja terävöin (Unsharp Mask). Tulos on alla:
"Liian" pimeässä ulkona kuvatuissa HDR-lähtökuvissa tuppaa taivaaseen tulemaan minua häiritsevää väriharsoa, olen huomannut. Siksi tein vielä toisen hieman tummemman version HDR-kuvasta, joka on tässä alla:
Kumpi on parempi, se on kai maku asia. Nämä ei nyt kaikkein parhaimmat HDR-kuvani olleet, mutta täyttivät tämän pienen tutoriaalin tarpeet. Muita tekemiäni (ja parempia mielestäni) HDR-kuvia voit löytää vaikka tuosta oikean sivupalkin "Tunnisteet" -kohdan alta löytyvää HDR -merkintää painamalla.
EDIT (15.11.2009): Nimimerkki Tikka esitti hyviä kysymyksiä kommenttilootassa, ja huomaan että osa vastauksista niihin kuuluu selvästi tänne tekstin joukkoon, joten lisään tekstiä mm. kuvausasetusten ja itse kuvien ottotapahtuman selostuksella. Lisään tekstiä lähinnä tuonne ensimmäisen kuvan yläpuolelle.